sunnuntaina, helmikuuta 28, 2016

Kotosalla




Ostin toissavuonna Karnaluksista Tallinnan reissulla parin villapaita/takkiprojektin langat. Minullahan on ollut jonkinasteinen kammo isoihin neuleprojekteihin. En osaa, jaksa tai kykene. Viime vuonna sitten kykeninkin.

Tämä neuloutui noista isoista projekteista pois alta viimeisenä. Se on lojunut pitkään "pitäisi kuvata" -pinossa, mutta yksin kotona ollessa silkka ajatuskin tuntui vaivalloiselta. Lapsen kanssa kotona ollessa taas aika ei tunnu koskaan riittävän näihin projekteihin. Kuvaaminen muistui mieleen nytkin lähinnä koska kuvasimme valmiita huiveja ja takki sattui olemaan päälläni.


Malli: Isabell Kraemer: paulie
Lanka: Nyt pitää tunnustaa, etten löydä enää vyötettä mistään. Schachenmayrin jotakin villasekoitettahan tämä oli, mutta muistikuvieni perusteella en löydä valmistajan enkä Ravelryn sivuilta mätsäävää tuotetta.
Muuta: Neuloutui pelottavan nopeasti. Tuollainen raitojen väli oli lähes pakko saada aina valmiiksi. Ja sitten seuraava ja seuraava ja...

Takki on täydellinen kääriytymistakki. Vähän väljäksi neulottuna ja kaltaiselleni orankiraajaiselle tyypille kyllin pitkillä hihoilla varustettuna se on päällä koko lailla täydellinen. Kuvista voitte bongata vilpittömän rakkauteni merkit eli kevyet kyynärpäävenymät sekä nukkaantumisen. Tämä takki on valehtelematta ollut päälläni talvella useampana päivänä joka viikko. Tätä kirjoittaessani istun takki ylläni ja aamupäivän viettäessäni töissä villasukkapäivää museon ollessa kiinni tämä oli myös työvaatteeni. Selkeästi olen ollut lämpöiusen lötköilytakin puutteessa.

3 kommenttia:

Signe kirjoitti...

Kivan näköinen on, ja ahkera olet ollut, kun kerralla sait valmistakin! :) Miulla nuo isommat (ja joskus pienemmätkin) rojektit tuntuvat aina venyvän vuosien mittaisiksi...

Hilmukka kirjoitti...

Oi oi! Ihanuus! Mä olen pitkään etsinyt täydellisen villatakin ohjetta, vielä ei ole tärpännyt. Mutta tuo näyttää hyvältä ja istuu sinulle täydellisesti! :)

Annis kirjoitti...

Signe, minulla on joku takki/villapaitakausi menossa. Sukat, joiden neulomista ennen rakastin, tökkivät nyt urakalla. Sen sijaan paidat ja huivit houkuttelevat nyt erityisesti. Ehkä tämä ei ole huono asia!

Hilmukka, tämä on kyllä sellainen kääriytymisunelma, että olen hurjan tyytyväinen siitä, että sitkeästi jaksoin neuloa. Nyt pitäisi vielä löytää sopivat ohjeet parille tyköistuvalle lyhyelle neuletakille töihin. Olen eri ketjujen moisia käytellyt, mutta ne menevät niin nopsaan pahan näköisiksi, että itse tehty versio kunnon langasta voisi palvella aika hyvin. Plus tämä oli kyllin simppeli kaikkiaan, ei tarvinnut pahemmin tuumailla tehdessä :D