sunnuntaina, helmikuuta 09, 2014

Ompelua vain lievästi manaillen

Minulla on ollut noin tuhat vuotta aikeenani ommella kangaskasseja kauppakäyttöön. Sellaisia kunnon kokoisia, joiden kanssa ei tarvitsisi koettaa itkeä tilanpuutetta puolikkaan kurkun vietyä jo kaiken tilan. Mielellään myös sellaisia, jotka kestäisivät oikeasti kovaa käyttöä. Hyvyydestään huolimatta aikeet jäivät aikeiksi, sillä ompelemiseenhan minulla on tunnetusti lämmin suhde.

Nyt satuin ostamaan todella edukkaasti vanhan saumurin, jonka vein neitsytmatkalleen kauppakassien maailmaan. Hyvin pelitti moinen, kun sain langankireydet säädettyä ja pääsin hieman kärryille vempeleen sielunelämästä.

Kassit pinossa
Vuorena kierrätyskankaita

Malli: PamPaun kuvitetusta ohjeesta huolimatta päädyin purkamaan kerran. Hyvä minä. Sen siitä saa, kun verbaalisena ihmisenä seurasi sanantarkasti ohjetta ja käytti kuvia lähinnä etäisenä tukena, kun oikea työtapa olisi ollut ehdottomasti toisinpäin.
Kankaat: Pääosin mummin etukäteisperintöä eli tyhjennetystä omakotitalosta tulleita verhoja, lakanoita ja muita.
Muuta: Katkaisin myös yhden neulan saumurista. Tietty.
Kasseilla on kannettu useampikin lastillinen tavaraa kaupasta kotiin ja toimivat erinomaisesti. Jee!

Tajusin myös, että osa valmistuneista töistähän on livahtanut heti valmistumisensa jälkeen kaappiin. Kuten tämä yksilö, jonka olemassaolon tajusin vasta kuvatessani sen päällä hummusleipää Villikatajan puolelle. Kun se sopivasti lojotti tietokonepöydälläni, näppäisin ihan oikeat kuvat.

Oli muuten hyvää hummusta, loppui vuorokaudessa
Tarjoilualustana
Tein siis kevään ensimmäisellä puutyökerralla tammikuun alussa yksinkertaisen leikkuulaudan koivusta. Ensin meinasin jyrsiä laidat, mutta jätin tekemättä, kun laudan muoto jotenkin soti sitä vastaan. Seuraavana meinasin tehdä ripustusta varten reikää tai jonkinlaista kahvaa, mutta selkeästi minuun on purrut joku minimalistinen vaihe, sillä lauta sai jäädä tuollaiseksi. Se onkin toiminut tarjottimena ja tarjoiluastiana useampaan otteeseen.

3 kommenttia:

hillanen kirjoitti...

Jee! Ihania kasseja! Niitä ei voi olla kyllä koskaan liikaa, nytkin on leikattuna kuuten kauppakassiin kankaat, vielä kun ehtisin ne ommella jossain välissä..

Annis kirjoitti...

hillanen, kyllä niitä voi olla liikaa, jos ne joutuu omin käsin ompelemaan :D Mutta joo, kyllä on tyytyväinen kun sain nuo vihdoinkin väännettyä, sen verran tuskaista on ollut arki muovipussien kanssa. Mutta hitsit kun tuo saumuri on ihana, itkin yleensä aina siinä vaiheessa työtä, kun piti siksakata miljoona eri palaa ennen kuin varsinaisesti sai edes yhtään mitään oikeaa aikaiseksi.

sirimi kirjoitti...

Ihania kasseja! Kyllä sinussa näkyy asuvan myös pieni ompelijatar muiden taitojen lisäksi :)Ei muuta kuin jatka ompelemista niin opit koko ajan lisää ja kohta saa tyttäresi garderobi täydennystä äidin toimesta :)