tiistaina, marraskuuta 26, 2013

Ihana lumi

Täällä satoi vihdoinkin lunta ja pääsimme laskemaan pulkkamäkeen! Tiiti tarrasi pulkan reunoista kiinni ja laski riemuissaan alas hihkuen ääneen koko matkan. Muutenkin tuntui, että yhdessä yössä valaistui koko maailma. Tänään olikin ihana viedä tyttöä aamusella hoitoon, kun taivas oli kuulas ja kuu näkyi kirkkaana.
Aamumurheilu on myös kadonnut eli kun tiitin hoitajalle aamulla vie, nyt mennään innokkaana tutun tyypin syliin ja ollaan kuin kotona. Hurjan hyvin siis mennyt kaikki ja minä olen saanut tehdä töitä. Joulun jälkeen sitten näillä näkymin tyttö palaa taas takaisin kotihoitoon. Hoito tuntuu tehneen myös hyvää siinä mielessä, että tyttö on päässyt näkemään muita lapsia enemmän. Esimerkiksi potta-asiat ovat ottaneet hurjan isoja harppauksia ja samaten puhe on lähtenyt etenemään. Nyt tyttö puhuu yksittäisiä oikeita sanoja ja keskustelee lisäksi hurjan pitkiä lauseita omilla äänteillään.

Iltaisin on ollut kiva sitten touhustella koko porukan voimin. Tiiti rakentelee erityisen mielellään torneja vanhempieni viime reissullaan tuomilla ikivanhoilla aakkospalikoilla. Mies touhuilee siinä vierellä oman nahkapanssariprojektinsa parissa ja minä neuloskelen. Välillä sitten luetaan kirjaa tai piirrellään. Ihania, leppoisia iltoja.




Malli: Sitä peruskolmiota oikeilla ja nurjilla sukilla, kärjistä aloitettuna.
Lanka: Pääasiassa taitavat olla Nallea. Keltaiset varret on värjätty karhunkäävän eri liemillä, kärjen punaiset taas verihelttaseitikillä.




Malli: Viiniä ja villasukkia-blogin Menninkäisen letti, muutoin hyvin yksinkertaiset perussäärystimet. Käytin kuviossa ohjeistettua tapaa eli lisäsin pohkeen kohdalle silmukoita saadakseni nämä istumaan paremmin. Toivotaan, että istuvat myös vastaanottajan jalkaan.
Lanka: Liukuvärjättyä vironvillaa

Aiemmin taisin mainita, että tiiti on mielellään kuvausassistenttina. Nämä kuvat nappailin juuri ennen kuin lähdin hakemaan tyttöä hoidosta, joten assarin virkaa täytyi hoitaa sitten jonkun muun




Mustana pitkään pysytelleen maan takia päädyimme myös tekemään hieman lenkkivaatteiden tuunausta. Hain Sinellistä silitettävää heijastinkangasta pätkän ja kulutin yhden illan leikkelemällä sitä pienemmiksi paloiksi.

Muistutus itselle: Kirurginveitsi on oikeasti todella, todella terävä. Älä kokeile tehoa sormenpäitä vuoleskelemalla. Enää koskaan.



Sellainen viikko täällä, toivottavasti saan muutamat muut projektit työn alta pois. Pitäisi esimerkiksi päätellä yhdet sukat ja huhujen mukaan viikonloppuna on siskotuisen häät, enkä ole tehnyt vielä itselleni sinne koruja...

5 kommenttia:

Hilmukka kirjoitti...

Nuo sukat ja säärystimet ovat kauniit, ihana tuo pitsikuvio.

Oli ihana lukea tuo kohta, että "saat tehdä töitä". Itsekin odotan tammikuuta, kun Jäbä menee hoitoon ja saan keskittyä päivisin vain ja ainoastaan opiskeluun. Rankaa se tulee taatusti olemaan, mutta jotenkin nyt en osaa keskittyä mihinkään, kun olen kotona ja samalla yrittän miettiä opiskeluhommia. Sitä on ajatuksissaan koko ajan muualla.

hillanen kirjoitti...

Ihania nuo örvelöt mitä olet heijastinkankaasta leikellyt :D

Annis kirjoitti...

Hilmukka, kyllähän se tuntuu ihan luksukselta kun saa keskittyä siihen omaan hommaansa ja muistaa taas sen, että onhan minulla niitä muitakin tärkeitä rooleja sen äidin roolin lisäksi. Suruhan se oli itsellä puserossa kun ekan kerran pienen sinne jätti, mutta tiesin sen olevan vain omaa murhettani yhden elämänvaiheen päättyessä. Hetkeäkään en epäillyt, etteikö tyttö siellä pärjäisi. Nyt kun näkee miten toinen on tottunut hoitopaikan rutiineihin ja selvästi saa asioita irti siitä hoidosta, tuntuu tosi hyvältä. Mutta kyllähän sitä on tullut myös niitä ikäviä puolia, lähinnä toisten äitien taholta kommentteina tai pitkinä katseina. En ole jaksanut välittää, kun järjestely on selkeästi meille kaikille paras mahdollinen juuri nyt. Itsestäkin tuntuu, että sitä jaksaa ihan kaikkea hurjan paljon paremmin, kun ei tarvitse olla enää ihan koko ajan kellon ympäri vain äiti. Ja olen ollut niin iloissani siitä, miten muiden seura on selkeästi tehnyt tytölle hyvää, kun uutta on opittu ja toisaalta myös jouduttu toteamaan, että sitä omaa vuoroa pitää myös välillä joutua odottamaan neljän lapsen ryhmässä, toisin kuin useimmiten kotona vanhempien kanssa. Tuntuu, että on myös kärsivällisempi lapsi kaikkiansa.

hillanen, mietittiin vähän mitä kuvioita pitäisi tehdä ja totesin, että kaiketi minä sitten olen vaan hirviöiden ja kaikkien muiden epämuotoisten sekä väärinymmärrettyjen otusten ystävä :P

Kaisa kirjoitti...

Ihania töitä olet taas taikonut! Tästä tulikin mieleeni, että pitäisi tehdä säärystimet. No pitänee aloittaa kunhan joululahjoilta ennättää. :)

Aarnilintu kirjoitti...

Aivan upeat säärystimet ja niin ihanat värit! Lumi valaisi täälläkin hetkeksi maan, mutta tänäaamuna se oli vaihtunut jäähän. Kummasti oli pirteämpi olo itselläkin ja tuntui, että tähdet näkyivät paremmin, kun oli lunta.