torstaina, huhtikuuta 25, 2013

"Hän taas tanssii tahtiin valssin, lehmus tuulessa huokailee"

Arki on taas hujahdellut hyppäyksittäin. Meillä on ehditty tehdä kaikenlaista isoa ja pientä. Me olemme esimerkiksi käyneet koko perhe kevätretkeilemässä.



Kivet vain litisivät sulamisvesistä ja vettä tuntui valuvat joka puolella. Pieni solina säestikin koko matkaa. Kallioilla risteilevät polut olivat vesistä huolimatta paikoitellen jäässä ja meidän piti olla erityisvarovaisia liikkeissämme.


Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Oli ihana pitkästä aikaa tapailla askelillaan metsäpolkuja ja nauttia kevään tunnusta. Pian kesä on taas täällä, täällä, täällä!


Tiiti kulki mukana repussa. Nykyisin jos olen liikkeellä seurassa, heitän lapsen selkäpuolelle matkaamaan. Yksin koen tämän näin pienen kanssa vähän hankalaksi, kun en voi yhtä helposti esimerkiksi lisätä/vähentää vauvan vaatetusta tai tarjota pudonnutta tuttia takaisin. Nyt kun meillä olikin ylimääräiset silmät selässä, tiitikin päätyi selkäreppuun. Matkaaja jaksoi ihmetellä luontoa noin vartin, loppureissu nukuttiin sitten tuhisten.

Olimme tiitin kanssa eilen kaverin lapsen yksivuotispäivillä ja siellä hujahtikin päivä muita taaperoita ihmetellässä. Vähän vanhemmat lapsukaiset myös opettivat tiitin noin kahdessa minuutissa vilkuttamaan -taito, jota on aina välillä treenailtu kotona ilman mitään näkyviä tuloksia. Opettajat olivat selkeästi taitavammat!
Kävin myös eilen illasta itsekseni Lilyan luona kokkailemassa ja etenkin syömässä. Teimme kasvihampurilaisia juustoilla sekä appelsiiniraakakakkua. Erityisherkullisia olivat molemmat.

Nyt vaihteeksi sitä oikeaa kakkua, ei saippuaa
Olen myös siivoillut verkkovarastoamme, joka on ainut osa asunnossamme, joka ei vielä ole joutunut tavaroiden vähennysvimmani kohteeksi (lähinnä, koska en viime kesänä sitä kerennyt siivota ja ihan pienen vauvan kanssa moinen ei myöskään houkuttanut). Nyt olen kiskonut sieltä säkki kerrallaan tavaraa ja käynyt ne läpi, heittäen pois/kierrättäen tarpeettomat. Tällä hetkellä olemme jo voitolla neljän jätesäkillisen verran, enkä ole edes puolivälissä komeroa. Hiljaa hyvä tulee!

Minun on kuitenkin pakko jakaa yksi hihityksenaiheeni, joka liittyy ko. siivoukseen. Komerossa tuli vastaan säkillinen mummoni vanhoja kaavoja ja käsityölehtiä. Kävin koko nipun läpi säästäen ne mallit, joita voisin joskus kuvitella ompelevani tai neulovani. Aika laiha pino siitä tuli. Sen sijaan törmäsin moneen takavuosien ihanaan muotikuvaan. Vai mitäpä sanotte näistä?

Tahtoisin nähdä miehen ilmeen kun neuloisin sillekin slipoverin teehetkiin (klikkaamalla isommaksi)
Jotenkin ajattelin, että ihan pienten lasten vaatteiden luulisi olevan vähemmän aikakausille alttiita, nehän ovat usein aika klassisia neuleita... Väärässä olin. Henkilökohtaisen suosikkini on ehdottomasti punaisiin puettu aggressiolapsi, joka nauttii selvästi uusista tamineistaan. Koetin kuvitella vastaavaa kuvaa vaikkapa Modaan tai Suuren käsityölehteen, mutten kyennyt.

Vaaleanpunainen pörröasu on niin järkyttävä, että se lähentelee jo upeaa

Näiden puuhasteluiden lisäksi sain vihdoinkin pääteltyä ne sormikkaat. En käsitä mikä vimma minulla on tehdä nyt esim. raitaneuleita tai näitä sormikkaita, joissa on pääteltävää noin kymmenkertainen määrä normaaliin nähden.


Malli: Leafy Fingerless Gloves
Lanka: Dropsin Fabel
Muuta: Aloitin tekemään näitä toisesta langasta ikuisuus sitten, mutta jälki ei miellyttänyt. Purin koko roskan ja aloitin uudelleen. Silloin ketutti, mutta onneksi purkaminen kannatti. Nyt ovat nätit. Tein myös mallista poiketen täysimittaiset sormet.

Sellaista puuhastelua täällä. Nyt meinasin vielä hieman tehdä töitä ja kirjoitella, kun tyttö nukkuu unilla. Illasta olisi työkeikka vielä, yrttijuttuja taas. Onneksi perjantaina ei ole mitään ohjattua tekemistä, jotta saa välillä hieman hengähtää kaikessa rauhassa.

4 kommenttia:

Rni kirjoitti...

Nuo kuvat, ei tavaton! Putosin ihan täysiä ensin tuolle futuristisen seksikkäälle kypärämyssylle, mutta on tuo aggrovauvan vieressä poseeraava ihmissieneltä näyttävä vauvakin aika järkyttävä! XD

Annis kirjoitti...

Eikö olekin aika vetäviä? :D Minusta se ihmissieniasu oli alkuun niin typerryttävän järkyttävä, että se alkaa kääntyä jo jonkin kornilla tavalla upean puolelle. Ja vielä pörrölangasta <3 Siellä oli monta muutakin aika mielettömän upeaa kuvaa, mutta poimin parhaat päältä. Tosin ne lasketteluhaalarit jäivät kuvaamatta, miehellä oli pastellisävyisistä suikaleista koottu sellainen topattu tikkiasu päällänsä. Koetin kuvitella miesrukan ilmettä, kun kertoisin, että ryhdyin nyt säästämään rahaa ja tekemään enemmän itse!

Ennen oli kaikki paremmin, käsityöohjeissakin oli reteämmät kuvat :D

sirimi kirjoitti...

Toivottavasti et heittänyt niitä karsimiasi kaavoja ja neulemalleja pois! Tiiä vaikka olisivat huippumuotia jokusen vuoden päästä :D Tuleva sukupolvi todennäköisesti niistä tykkää vaikka nykyään ne herättävätkin lähinnä vain hilpeyttä:)

Annis kirjoitti...

sirimi, kyllä minä nyt ikävä kyllä taisin viskata ne mäkeen. Koetin Lilya harhauttaa ja kysyä, että tahtoisiko se käydä sen pinon läpi ennen kuin heitän ne pois. Ei onnistunut.
"Ne on sellaisia aika vahvasti retroja..."
"Siis rumia?"

Toisaalta vaikka välillä itseäni moitiskelen siitä, että olen aika tylsä, klassinen ja turvallisuushakuinen pukeutuja, tällaisina hetkinä sitä on vaan ihan tyytyväinen :D Eipähän tarvitse koskaan selittää lapselleen vuosikymmentä tai paria myöhemmin, miksi pukeutui niin järkyttäviin vaatteisiin.