keskiviikkona, helmikuuta 20, 2013

Kosmetiikkamaraton

Lily ja Maija kävivät istumassa iltaa. Tarkoituksena oli puuhastella kotikosmetiikkaa porukalla ja kokeilla erilaisia reseptejä. Ilta sujuikin leppoisasti, joskin tiiti oli näköjään päättänyt, ettei aio laskea äitiä silmistään (tai jos laskee, huutaa jokaisen sekunnin). Täten keittiössä pyörikin välillä milloin kissoja, milloin konttaava lapsi. Valmista saatiin kuitenkin aikaiseksi ja loppuillasta kaikilla oli itselleen kasvoputsareita sekä merisuolakuorintaa.


Päivää ennen iltamia olin tehnyt sattumalta hoitoainetta testiin. Tökötin tein Pienen tuoksukaupan reseptillä. On todella hyvän tuntuinen. Olen jo aiemmin etsinyt luonnonkiharalleni sopivaa hoitoainetta mahdollisimman vähillä kemikaaleilla. Ekokauppojen tarjonta on kohtalaisen laaja, mutta myös hinnaltaan kallis. Tähän uppoaa lähinnä emulgaattorin lisäksi öljyä ja kamomillateetä eli hinta on purkilta naurettavan halpa. Tulen varmasti tekemään tätä jatkossakin.


Merisuolakuorinta käsintehdyllä saippualla, suolalla ja manteliöljyllä. Mukana valkoapilan kukkia. Tyttömäisen pinkkiä tahnaa syntyi sopivasti purkillinen naiseen.

Lisäksi testasimme erilaisia kiinteiden putsareiden versioita. Perusajatuksena oli karkeasti, että yhteen aineeseen menee noin 40 grammaa kiinteitä rasvoja, 30 grammaa öljyä ja 36 grammaa kosmeettista savea. Meillä käytössä oli esimerkiksi mangovoita, kaakaovoita, aprikoosiöljyä ja manteliöljyä. Mukaan lisätään halutessa erilaisia yrttejä, leseitä, kamomillaa, kehäkukan terälehtiä, eteerisiä öljyjä tuoksua tuomaan... Edellinen satsini oli sopivasti ehtymässä, joten oli juuri oikea aika tehdä uusia paloja.

Lilyn ja Maijan sydämelliset putsarit

Minun kukikkaat versioni

Kiitokset vain testiseuralle, kivaa oli!

2 kommenttia:

Hilmukka kirjoitti...

Mikä määrä pesutarpeita! Edellisessäkin postauksessa vaikka mitä herkkuja. Olet ollut todella ahkera. :)

Tuollaiset illanvietot ovat niitä parhaita. Hyvässä seurassa saa jotain käyttökelpoista aikaiseksi ja aina käyttäessä tuotteita, tulee mieleen ne hetket ja ihmiset, joiden kanssa on iltaa viettänyt. Tulin itsekin hyvälle tuulelle lukiessani tekstiäsi. :)

Annis kirjoitti...

Näiden tekeminen on jollakin perustavanlaatuisella tavalla rentouttavaa :) Tytötkin sanoivat illan jälkeen, että ymmärtävät nyt oikein hyvin, miksi jaksan näitä keitellä kasaan. Rentouttavaa, kivaa ja vielä kaiken päälle hyödyllistäkin! Sovittiin jo seuraavaksi, että ensi kuussa tehdään sitten saippuaa porukalla :P
Minusta on ylipäätään kauhean kiva, että käyttötavarat ovat myös nättejä. Kun kasvoputsari tuoksuu jumalaisesti greipiltä ja on nätin kukan muotoinen, se tuntuu paljon ylellisemmältä kuin sama tuote vain tuoksuttomana purkkiin pakattuna. Ja kuten sanoit, noita käyttäessä muistaa kyllä aina sen seuran, jossa nuo on tehty :) Hyvän mielen putsareita siis!