sunnuntaina, marraskuuta 25, 2012

Taskullisia vaippoja

Kaikki, jotka minua yhtään paremmin tuntevat, tietävät, etten ole kovin hyvä ompelemaan. En ole koskaan perehtynyt aihepiiriin, jotta olisin kehittynyt siinä kovin eteväksi. Minulla on myös masentavia kokemuksia siitä, miten aina jokin tahtoo mennä pieleen. Milloin minun olisi pitänyt tajuta harsia, milloin kangas on ollut rypyssä ja olen ommellut useamman kerroksen sitä kiinni, milloin sauma vingurtelee hassusti tai kone suttaa alalankaa. Lopputuloksena on kuitenkin se osuus, johon satunnainen ompeluintoni tyssää aina -purkaminen.

Ompeleminen kuitenkin kiinnostaa minua ja etenkin erilaisten taitureiden tuloksia katsellessa toivoisin kovasti, että osaisin edes perusasiat. Niinpä keräsin muutamia ompelun perusopuksia ja aloittelin keväällä yksinkertaisesta projektista, housujen ompelusta. Ne ovatkin varmasti ensimmäinen suunnitelmallinen työ vuosiin. Seurasin ohjeita kohta kohdalta, työskentelin kaikessa rauhassa ja työ tosiaan eteneni. Keväällä kuitenkin elämä tuli tielle ja housut ovat lahkeiden kääntämistä vaille valmiit. Tämä kuitenkin rohkaisi minua hieman, en ollut täysin toivoton!

Nyt kun tiiti on tullut talouteen, olen keskittynyt paljon kestovaippailun saloihin. Käytössä olen huomannut tykkääväni erityisesti taskuvaipoista villapöksyjen ohella. Taskuvaipat ovat siis kertakäyttövaipan muotoisia vaippoja, joissa on päällä kosteutta pitävä kerros ja sisällä jokin kosteutta imevä kerros. Välissä on tasku, jonne käyttäjä voi itse lisätä mielensä mukaan erilaisia imuja tarpeen mukaan. Kiinni hökötys pysyy tarroilla. Minusta taskut ovat käteviä ja ne toimivat tiitillä hyvin. Mies ei pidä kestovaipoista ollenkaan, mutta valmiiksi imuilla täytetyt vaipat ovat hänelläkin käytössä menneet, ne kun ovat käyttöhelppoudeltaan tässä vaiheessa kerttisten veroiset.

Taskuvaippa sisäpuoli ylöspäin
Minua alkoi jossakin vaiheessa kaiken järjen vastaisesti houkutella ajatus taskujen ompelusta. Koetin selittää itselleni, etten osaisi kuitenkaan ja lopputulos olisi todennäköisesti roskiskelpoista tavaraa. Lopulta kuitenkin päätin selättää kammoni, etenkin kun Kestovaippayhdistyksen väki oli huomaavaisesti tehnyt kuvalliset ompeluohjeet taskuvaipoille. Niinpä sitten hain hieman sopivia kankaita ja kävin toimeen. Ensimmäisenä ompelin yhden harjoituskappaleen, jotta tietäisin miten homma toimii ja voisin testata sitä tiitin päällä. Kun vaippa istui hyvin ja tiesin projektin pahimmat sudenkuopat, saatoin tänään tiitin päiväunien aikana hurauttaa kaksi lisävaippaa. Harjoituskappale ei kuviin asti päässyt, se kun oli käytön jäljiltä huuhdeltuna tiitin pyykkikorissa. Tämänpäiväiset tekeleet sen sijaan pääsivät esittäytymään. Ja hei, vaikka minun silmääni ompelun epäsiisteydet paikoin pomppaavat, nämä ovat ihan käyttökelpoiset ja siistit yksilöt.

Molemmat taskut valmiina

Kankaat: Kosteussulkuna yksiväriset pul-kankaat, sisällä tencel
Malli: Sanna Kivelän Kestovaippayhdistykselle tekemä vaippakaava, koko M
Muuta: Minä osasin! Jippii!
Hintaa yhdelle vaipalle tuli laskelmieni mukaan hitusen alle kuutisen euroa, kun mukaan ei laskettu valmiina kotona olevia lankoja ja kuminauhaa.

Olen opiskellut myös afrikkalaisten kukkien virkkaamista, sillä minulla on yksi muovisäkillinen Nallen vahvuisia sukkalankajäämiä, jotka pitäisi sulloa jonnekin. Niinpä olen aina motivaatiopulan iskiessä virkkaillut noita kukkasia siinä toivossa, että pääsisin niitä yhdistelemään jonkinlaiseksi peitoksi. Parisenkymmentä kukkaa onkin jo syntynyt ja niitä pääsin jo hieman liittämään yhteenkin. Matka on kuitenkin kohtalaisen pitkä peitoksi asti, joten en turhaan ole hoppuillut sen projektin kanssa. Lisäksi olen neulonut muutaman hahtuvaimun lisää ja sain valmiiksi toiset vaippahousut.

Sellaista siis täällä, alan hiljakseen virittäytyä joulun odotukseen, vaikka ulkona tihkuava sade tuokin mieleen kaiken paitsi korkeat kinokset ja tontut.

5 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

Kaikki mitä olet ommellut ja esitellyt täällä on mielestäni olleet ihan priimaa.
Niinkuin nuo vaipatkin.

Kiva nähdä miten ihanan peiton afrikankukista saat. Ja mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa on :)

Aarnilintu kirjoitti...

Kestovaipat ovat jotakin semmoista, mitä minäkin aion kokeilla - niin tekemistä kuin käyttämistäkin - jos joskus on itsellä joku joka niitä tarvitsee.

Afrikankukista oli valtavan upeita peittoja Tampereen kädentaitomessuilla. Näennäisesti kirjava peitto ei ollut ollenkaan liian levoton, kun värit oli mietitty hyvin. Jotenkin minua kiehtoo niiden palojen muoto ja siitä syntyvä rytmitys peittoon, on hiukan erilainen kuin normaali neliöistä koottu versio. Eli jollakin pitkän tähtäimen tekolistalla semmoinenkin on.

Annis kirjoitti...

Anneli, oma silmähän ne virheet parhaiten poimii. Huvin vuoksi tänään pyörittelin yhtä Myllymuksujen vaippaa ja totesin, että siinäkin saumat hieman lingurtavat ja ompelun jäljen huomaa. Se ei kuitenkaan ollut koskaan silmään pistänyt, miksi samat jutut omissa sitten pistävät? Ja kyllä minua oikeasti välillä nolottaa, kun jotakin tyhmää virhettä teen ommellessa, että miten minä en tuotakaan tajua. Kuten esimerkiksi näiden vaippojen ensimmäisen kappaleen kanssa en jotenkin tajunnut, että tencel venyy hurjasti ja pul taas ei yhtään :P Hissukseen, hissukseen.

Aarnilintu, minulla tuo kestoilu lähti hitaasti käyntiin, mutta nyt tulee jo päivässä parissa ikävä, jos joutuu kerttiksiä syystä tai toisesta käyttämään. Etenkin alussa en esimerkiksi huomannut kerttisvaippojen haisevan miltään, kestojen jälkeen se kastuvan kerttiksen haju on alkanut tuntua tosi vahvana omaan nenään.

Olen aina ihaillut toisten kykyä yhdistellä värejä harmonisesti ja kauniisti. Itselle tuntuu niin vaikealta moinen välillä ja toiset saavat todella villitkin värit toimimaan kauniina kokonaisuutena. Mutta kukat ovat kyllä veikeitä, minustakin se muoto on ihana.

Tuulikki kirjoitti...

Minä käytin lapsilla flanellisia vaippoja, joissa oli eteen ommeltu kanttinauhat poikkiompeleilla ja kiinnittimenä olivat kanttinauhan pätkät, jotka pujotettiin etukappaleen kanttinauhan alitse. Hyvä puoli oli, että vaipassa oli säätömahdollisuus. Päälle muovi kosteussuluksi. Onneksi kehitys on mennyt eteenpäin ja on kosteuden pitäviä kankaita. Lisäksi kestovaippojen tuotekehittelyyn on panostettu. Mukavaa joulunodotusta.

Annis kirjoitti...

Tuulikki, noista on kyllä jännä kuulla, mitä aiemmin on käytetty. Meillä äiti muisteli harsovaippoja ja oma mummoni sitä, miten niitä on ihan pesty käsipyykissä. Tuntuukin aika luksukselta, että nykyisin ovat helppokäyttöisiä ja likaiset vaipat voi nakata suoraan pyykkikoneeseen pesuun.