keskiviikkona, elokuuta 01, 2012

Hetken tauko


Öisellä rannalla
Ajattelin kertoa, että tulevat viikot tulevat olemaan kohdallani mielenkiintoiset, ennalta arvaamattomat, hitusen pelottavat ja kiehtovat. En tiedä miten asiat etenevät, enkä oikeastaan haluakaan tietää -vain elää päivän kerrallaan ja katsoa mitä tapahtuu. Niinpä ei liene ihmekään, jos bloginkin puolella on tiedossa hiljaista valmistautumista ja hiljentymistä. Päivittelen sen mitä ennätän ja mitä jaksan.

15.8 on siis esikoisemme laskettu aika, mutta kuten tiedossa yleisesti on, lasketut ajat ovat lähinnä suuntaa antavia. Reippaasti olemassaolostaan potkuin ja kiemurteluin muistuttavaa tulijaa on ultrassa arveltu tytöksi, mutta sen näemme varmuudella vasta myöhemmin. Viimeiset viikot ovatkin kuluneet keskitetysti siihen, että hitusen hajamieliset vanhempientekeleet saisivat koottua viimeisetkin tärkeät tavarat ja voisivat rauhassa keskittyä odottamaan tulevia aikoja. No, viime hetkinhän on tunnetusti se ajankohta, jolloin saadaan eniten asioita aikaiseksi.

Tähän asti odotus on ollut kohtalaisen mutkatonta ja vaivatonta, jollei lasketa yleistä väsymystä ja etenkin minun luonteelleni pahasti käyvää hidastumista ja kykenemättömyyttä. On niin kovin vaikeaa olla yllättäen se, joka on hitain, väsyy ensimmäisenä ja joutuu olemaan autettavana sen sijaan, että auttaisi muita. On se ollut toisaalta myös kovin opettavaista.
Hitusen saimme jännittää tulevia aikoja jo viime perjantaina, kun jouduin äitiyspolille illalla. Silloin käytävällä lääkäriä kokeiden jälkeen odottaessa iski sellainen hiipivä paniikki, että entäs jos tämä onkin tässä ja jäänkin tänne ja tästä se lähtee? Jatkuvasti kun on ajatellut, että "sitten joskus", se "juuri nyt" onkin vähän yllättävä. Onneksi kaikki oli loppujen lopuksi kunnossa ja sain luvan jatkaa entiseen tapaan. Tulokas saa vielä ainakin viikon jatkaa kasvamistaan.

Odotus

Arkemme tulee muuttumaan ja joudumme sekä saamme opetella kaikenlaista uutta. Minä olisin jo sangen valmis sekä kypsä tutustumaan pitkään sisälläni kantamaani tulokkaaseen, mutta malttia ja kärsivällisyyttä joudun opettelemaan vielä minäkin. Älkäätten siis ihmetelkö, jos minusta ei lähiviikkoina tai kuukausina kuulu kamalasti mitään. Teen sen minkä jaksan ja ennätän ja huolehdin muusta maailmasta myöhemmin. En kuitenkaan katoa minnekään ja käyn varmasti edelleen lukemassa ja kommentoimassa blogeja nyt syksyn mittaan, vaikken itse ehtisikään niin omani parissa puuhastella.


Oikein hyvää, ihanaa ja kaunista elokuuta kaikilla!

Kuvat: Lappajärven kesäkuun reissulta, kuvaajana rakas isoveljeni Tuukki

14 kommenttia:

ooka kirjoitti...

Kauniita kuvia !
Ja paljon onnea tulevasta pienokaisesta ^^,

hillanen kirjoitti...

Muu maailma kyllä odottaa sen aikaa :) Kaikkea hyvää.

katri kirjoitti...

Oi ihanaa!

Paljon voimia loppuodotukseen ja tietysti pienen ihmeen maailmaan saattamiseen <3

Annis kirjoitti...

ooka, ihanan usvainen yö järven rannalla ja velipoika kameran kanssa, tuli nättejä otoksia roppakaupalla (muustakin kuin minusta ja pallomahastani) :) On se taitava. Ja kiitokset!

hillanen, näin minäkin olen ajatellut :) Kiitokset, toivotaan että kaikki sujuu ongelmitta.

katri, kiitokset. Onneksi ollut aika ongelmatonta tähän asti ja yleistä väsymystä ja vetämättömyyttä lukuun ottamatta säästynyt kaikelta pahalta :)

sirimi kirjoitti...

Kauniita tunnelmallisia kuvia.
Tsemppiä loppuodotukseen.
Nuorimmalle tyttäristäni syntyi tyttö kaksi viikkoa sitten. Aivan ihana pienokainen :)
En ole saanut vielä aikaiseksi esitellä vaihtareita, mutta tarkoitus on ne jossakin vaiheessa esitellä. Tympii vaan vieläkin kun hävisi vuodatuksessa kaikki monen vuoden kuvat :(

Annis kirjoitti...

sirimi, kiitokset. Alkaa olla vain vähän malttamaton olo, kun napakoita ja väliin kipeitäkin supistuksia on alkanut olla ja muitakin juilimisia tässä hiljakseen -vähän kerrassaan sitä alkaisi olla jo valmis lähtöön :)

Tuo Vuodatus on kyllä monet harmit nyt aiheuttanut sekä käyttäjille että seuraajille, harmittaa kovasti teidän kaikkien puolesta :/

Hilmukka kirjoitti...

Satuin blogiisi sattumalta ja luin postauksesi. Aivan kuin itse olisin sen kirjoittanut! Meilläkin on laskettu aika 15. päivä ja jaan kanssasi nuo kaikki ajatukset. Ärsyttää jo tämä maha, lyllertäminen paikasta toiseen ja ainainen vessassa käyminen. Sitä on toisaalta jo niin valmis, että pääsisi tutustumaan tulokkaaseen ja toisaalta pelottaa, miten synnytys ja sen jälkeinen elämä luonnistuu.

Muuta en osaa sanoa kuin tsemppiä ja malttia (missä minulla on ainakin paljon sietämistä, en ole ennen tiennytkään, kuinka malttamaton osaan olla!). :)

Annis kirjoitti...

Hilmukka, onpas jännä sattuma :D Sitä joo huomaa itsessään yllättävää kärsimättömyyttä ja tuntee vähän huonoa omaatuntoakin, itsellä kuitenkin hitautta ja vessailua ja lihassärkyjä lukuun ottamatta on raskaus ollut niin vaivatonta, että tuntuu kohtuuttomalta valittaa mistään sen isompaan ääneen :P Toivottavasti siellä sujuu kaikki ongelmitta ja pian pääset sinäkin nauttimaan tulokkaaseen tutustumisesta. Meillä oltaisiin jo ihan kypsiä, niin minä kuin iltaisin valtaisat myöhäisshow't aloittanut lapsikin, tuntuu että molemmat tahtoisivat jo päästä kohtaamaan :D

Anneli kirjoitti...

On teillä nyt jännät ajat !
Tottakai sinä keskityt tulevaan ja me kaikki ollaan hengessä mukanasi :)

Luulen kyllä että tyttönen pyörähtää maailmaan ennen tuota päivämäärää !

Oikein paljon voimia ja jaksamista tähän loppuun.
Muista levätä tarpeeksi !

Annis kirjoitti...

Anneli, toivon totisesti että olet oikeassa. Nyt on joka päivä tullut vähän uudenlaisia jomotuksia ja vanhat ovat koventuneet. Tänään olen aamu viidestä heräillyt tunnin välein selkäsärkyyn, kolotukseen ja ennakoiviin supistukseen. Helpottaisi, kun tietäisi ettei tätä tarvitse enää kolmea viikkoa kärsiä! Mutta kyllä tässä on koetettu nyt ottaa vähän rauhallisemmin, vaikka mieli tekisi koko ajan touhottaa kaikenlaista :)

Hilmukka kirjoitti...

Täällä mennyt kaikki myös todella hyvin, sitä on vasta viimeisinä viikkoina tajunnut olevansa raskaana. Tuntuu kyllä kohtuuttomalta valittaa näin pienistä, mutta kun ei tiedä pahemmasta niin se ehkä hyväksytään. :)

Annis kirjoitti...

Hilmukka, tottahan tuo on :P Hyvä kuulla, että kaikki mennyt hyvin tähän asti. Toivotaan, että sujuu loppuun asti mallikkaasti odotus kummallakin :) Jäämme siis jännäämään, osuuko kummallakaan laskettu aika kohdalleen!

Aarnilintu kirjoitti...

Isosti onea sinne ja saman verran jaksamista. Sekä nyt että sen jälkeen, kun uusi ihminen on maailmassa!

Annis kirjoitti...

Aarnilintu, kiitokset :)