perjantaina, marraskuuta 18, 2011

Tonttuillen

Tänään muistin noin pari viikkoa sitten saamani valokuvat, jotka olivat huomaavaisesti hautautuneet postilaatikkoni pohjalle. Sisareni Rni oli ne huomaavaisesti napannut uudesta päähineestään, jonka annoin kun hän täällä piipahti kuun alussa.


hillanen mainitsi viime postauksessaan, miten paksuilla puikoilla neulominen tuntuu jotenkin huijaamiselta, kun on ehtinyt totuttaa itsensä ohuisiin lankoihin ja monimutkaisiin pitsi- ja palmikkoneuleisiin. Tunnistan tunteen, vaikken itse yleensä niin monimutkaisia projekteja edes tee kuin hillanen. Yhtä kaikki, tämä jos mikä oli varsinainen huijausprojekti. Puikkokoko oli reipas 7 ja lanka neulottiin kaksinkertaisena. Valmista tuli kahdessa illassa, vaikka pipon pituus onkin noin 60 senttiä ilman tupsua.


Malli: DROPS
Lanka: Kaksinkertainen Eskimo
Muuta: Tulin vasta nyt vilkaisseeksi pitkästä aikaa alkuperäistä ohjetta, enkä vain kopioitua sanallista ja koin pienen shokin nähdessäni alkuperäisen tupsun koon. Omani oli koko lailla vaatimattomampi. Täytynee vaihtaa mokoma isompaan, jos sisko kokee kokoahdistusta tai kateutta muhkeamman tupsun omistavia kohtaan.

6 kommenttia:

hillanen kirjoitti...

Hih, miun mielestä ne miun projektit on ihan normeja, eikä mitään erityisen monimutkaisia ;) Mutjoo. Siirryttyäni nyt jälleen omalle alueelleni fingering-paksuiseen lankaan ja 2 mm puikkoihin olen löytänyt taas itseni hitauden tyyssijasta, jossa ei voi yllättyä liian nopeasta valmistumisesta ;)

Siisti pipo, varmasti lämmin. Siinä mielessä vois kyllä enemmänki neuloo paksumpaa, kun sit kuitenki välillä kaipaan paksua ja lämmintä villaista jotakin, milloin sukkia, milloin pipoa tai lapasia. :)

Tuulikki kirjoitti...

Joskus on mukava tehdä äkkiä ja paljon. Pipo on pääasia, ei puikkojen koot.
Muuten nyt sitten on olemassa jäkäläopas. Se sai jopa Tieto-Finlandian. Voimme siis bongata ensin kirjan ja sitten uusia jäkälälajeja. Niitä taisikin olla toista tuhatta Suomenmaassa.

Annis kirjoitti...

hillanen, sitten se on vain se äärettömän kaunis yhdistelmä väreistä ja taidokkaista malleista, joka saa ne näyttämään niin kohtuuttoman kauniilta! Mutta se ero eri paksuisten lankojen välillä on huikea, sitä tuntuu ohueen siirryttäessä taas tekevänsä jotakin miniatyyria sentti sentiltä ja paksulla taas kokee jotenkin tosiaan neuleen suorastaan lennähtävän puikoilta.

Tuulikki, tottahan tuo. Se on vaan niin jännä, miten sitä jonkun 2 mm puikoilla tehdyn pitsityön jälkeen tuntee tosiaan pinkovansa varsinaista kiitolaukkaa, kun neuloo 4 mm puikoilla. Valmista tulee niin uskomattoman sukkelaan, ettei oikein meinaa edes tajuta.

Ooh, pitäneekin tutustua tuohon oppaaseen. Kerrohan oitis, jos siihen törmäät, että miltä se vaikuttaa! Itse ihastelin Helsingissä seminaarissa ollessani siellä Akateemisessa kirjakaupassa ollutta lude-opasta. Niin pätevä, todella hyvät kuvat ja suomalainen. Tuli kova innostus hankkia se kirja ja ensi kesänä kulkea naama maassa kiinni luteita tunnistellen.

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Hieno pipo! :)

Miia kirjoitti...

Hieno pipo :)Ja välillä on mukava saada nopeasti valmista :D

Annis kirjoitti...

Sirpa, kiitokset.

Miia, se on vaan jotenkin aivan häkellyttävän helppoa jonkin pitsineuleen vääntämisen jälkeen :D Tuntuu tosiaan jonkinlaiselta huiputtamiselta!