keskiviikkona, lokakuuta 26, 2011

Hirviömäinen pyykki

Koska Sukkasato etenee minun mittapuullani paremmin kuin uskalsin toivoa (valmiina kaksi paria, kolmas päättelemättä ja neljännessä mennään jo toisen sukan kantapäässä), uskalsin hetkeksi laskea sukat käsistäni ja tehdä jotakin ihan muuta.

Saanko esitellä, Lurleen the Laundry Monster!


Lurleen on syyllinen silloin, kun kylpyhuoneen lattialta löytyy omituisia kasoja pesujauhetta. Se myös rakastaa tilaisuuksia heittää pesukoneeseen pyykin joukkoon paperinenäliinoja, koska lopputulos muistuttaa sen mielestä juhlavaa konfettia. Jos valkoisen koneellisen joukkoon on eksynyt yksi punainen sukka ja koko lasti on värjäytynyt vaaleanpunaiseksi, syyllistä ei tarvitse etsiä kaukaa. Tästä kaikesta huolimatta tätä pientä pyykkituvan apulaista ei voi olla rakastamatta (ja jokainenhan meistä tarvitsee pätevän syyllisen viimeistään siinä vaiheessa, kun vahingossa pesemme puoliskomme lempivillapaidan liian kuumassa ja onnistumme kutistamaan sen). Meillä tosin Lurleen joutui tyytymään pesupähkinöiden kuorten viskelyyn, minä kun hankin vasta moisia testikäyttöön. Hyvin nekin ovat tuntuneet kelpaavan ja niitä on helpompi nakella kauemmas minun poimittavakseni.

Lurleen on meillä vain käymässä ja pian se lähteekin jatkamaan taivaltaan. Otin osaa tänäkin vuonna käsityöhaasteeseen ja lupasin lähetellä itse tehtyjä asioita viidelle ensinnä kommentoineelle. Lurleen lähtee pian postipakettina yhdelle näistä (epä?)onnekkaista.

Malli: Rebecca Danger: The Big Book of Knitted Monsters
Lanka: Stepin jonkun sukkakerän loppupätkät

8 kommenttia:

Rni kirjoitti...

Mikä ihana päärynävartalo! :D <3

Tuulikki kirjoitti...

Hellyttävä monsteri.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Wau mikä ihana hirviö vaanii lattialla lojuvaa likapyykkiä

Anneli kirjoitti...

Voi että on suloinen lemmikki:)
Miten raaskit hänestä luopua ?

Kiitos taas niistä kauniista sanoistasi !

Annis kirjoitti...

Rni, maailma tarvitsee meitä päärynävartaloisia naisia <3

Tuulikki, kiitokset, minäkin pidän Lurleenista.

enkuli, kunhan se vielä oppisi laittamaan ne omatoimisesti koneeseen, sitten neuloisin noita oitis armeijan :D

Anneli, koetan selvitä huonekasvihirviö Haroldin ja autoani vartioivan Tonyn avulla vieroitusoireista, vaikka Lurleen lähteekin maailmalle. Toisaalta minulla olisi pieni kiusaus neuloa hirviöväkeä pari lisää kurkkimaan sopiviin kaappeihin ja muihin paikkoihin, joissa voisivat ilahduttaa minua arjen puuhien keskellä.

katri kirjoitti...

Voi ihanuuksien ihanuus mikä monsteri!!!!!
Mun on pakko saada tuo monsterikirja :)

ooka kirjoitti...

Viherkasvi(t) voisi kyllä olla ihan kiva. Mutta epäilen omia kykyjäni hoitaa sitä. Mitä luultavammin unohdan kastella sitä tai kastelen liikaa. Ja toinen on, ettei siellä juuri ole sellaista paikkaa, jossa se saisi päivittäin myös luonnonvaloa.
Tietty kaktus olis tuossa tapauksessa hyvä, mutta varmaan sitten yli kastelisin sen :D

Juuri tällä hetkellä, en kaipaa enää sinne asuntooni mitään. Voi tosin johtua siitä, että äidin luona majailen, ja illalla sinne päästyäni alan taas pohtia, mitä kaikkea siellä voisi olla, että siitä saisi viihtyisän..

Annis kirjoitti...

katri, kirja kustansi noin kymmenisen euroa ja katson sen maksaneen itsensä jo reilusti takaisin :) Suosittelen, koko kirjan ulkoasu ja suloiset tarinat ovat jo ihanat, puhumattakaan sitten niistä ohjeista.

ooka, minä olen se nolo biologi, jolla on vuosikausien kokemus eri kasvien tappamisesta :D Joku yhtä onneton tuttunihan sanoikin, että ostaa aina säännöllisesti viherkasveja kuolleiden tilalle ja pitää siten kotinsa vehreänä. Jos jotakin olen oppinut, sen, ettei niitä kasveja pidä hoitaa. Joku varjoisan paikan kasvi tai kasvilampulla avustettu yksilö voisi toimia kuitenkin vallan mainiosti. Kannattaa kokeilla, jos kiinnostus herää jossakin vaiheessa, jos minäkin opin pitämään niitä hengissä, mahdollisuuksia on muillakin :D