perjantaina, elokuuta 05, 2011

Kukkaloistoa ja viljelykasveja

Olin taas alkuviikon Otavassa. Mukanani kannoin ahkerana neuletta, mutta totuuden nimissä en saanut yhtään ainutta silmukkaa neulottua koko aikana. Tämä opetusjakso oli etukäteen minusta kaikkein huolestuttavin, olihan sen aiheena viljely- ja koristekasvit. Tunnistin etukäteen noin 80 kasvin listan kasveista varmuudella vain viisi. Kurssi alkoi maanantaina ja tentti oli keskiviikkona. Tämä tarkoitti sitä, että jouduin tekemään töitä oikein roimalla otteella kurssikavereihin verrattuna, jotta sain kasvit päntättyä päähäni. Toisaalta puutarhapuolella leipätyötä tehneet kurssitoverit jakoivat auliisti tietämystään ja vinkkejään, joten yhteistyöllä kaikki sujui hyvin ja tenttikin meni kauniisti läpi.

Jakso oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja säältään mitä onnistunein. Kelit olivat lämpimät, mutteivät paahtavan kuumat. Retkipäivänä kiersimme erilaisia kohteita ympäri Mikkeliä ja näimme kaikenlaista upeaa. Kaiken kaikkiaan onnistunut jakso.


Soluhuoneen ikkunat sijaitsivat tällä kertaa järvelle päin. Päivisin niityllä laidunsi lehmiä.

Retkipäivän avasi Tertin kartano, jonka tiluksilla tallustelimme pitkän tovin.


Ison ryytimaan laidalle oli pystytetty myös ihana pieni humalan peitossa oleva huvimaja.


Pihalle oli istutettu useampikin chilipensas, joista jännittävin oli violettilehtinen. Myös paprikat olivat violetit, kunnes ne lopulta muuttuivat kypsinä punaisiksi.


Eräälle seinustalle oli kiinnitetty liitutaulu (työ)elämänohjeineen.


Paikan puutarhuri kävi avaamassa meille myös ystävällisesti vanhaan navetanpohjaan rakennetun ruusutarhan.


Varsinaiseksi maanvaivaksi asti kasvava karhunkierto näytti viehättävältä kiipeillessään mökin nurkkaa pitkin.


Vanhat pohjarakenteet olivat navetassa ennallaan, niiden päälle ja lomaan oli vain istutettu kaikenlaista.

Paikka oli ihanan tunnelmallinen ja saatu kukoistamaan.


Kerrankin minäkin näyn kuvissa, mutten voinut vastustaa kiusausta, kun huomasimme pienen mökin kylkeen kiinnitetyt peilit.


Välillä piipahdimme Mikkelinpuistoon, jossa teimme pikaisen kierroksen. Tai ainakin yritimme. Jotenkin löysimme aina jotakin mielenkiintoista ja juutuimme paikoillemme.


Rohtosuopayrtti, jonka tuoksuun ihastuin syvästi.


Kierroksen viimeisenä kohteena oli Kenkävero tiluksineen.


Aikaa kului viljelyksiä tarkastellen sekä etenkin kiusallisen hyvin maastoutunutta oopiumunikkoa etsien.

Syyskuun alussa taas seuraavan kerran Mikkeliin, sillä kertaa sienien ja marjojen merkeissä. Jaksot ovat tiukat ja niitä on kuussa useampi, joten vietänkin käytännössä miltei koko kuukauden Otavassa yhtä viikkoa lukuun ottamatta. Toivottavasti silloinkin tentit sujuvat yhtä suotuisasti ja voin siirtyä nauttimaan sitten rennommissa merkeissä lokakuusta.

7 kommenttia:

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Tunnelmallisen näköinen paikka!

Anneli kirjoitti...

Onneksi sulla on vielä nuori pää ja kasvit jää muistiin. Toista se on meikäläisellä jonka pitää kauppaakin varten tehdä muistilappu.
Ihania kuvia , kiitos niistä :)
Ja sinäkin siellä kuvassa !!

Mukavaa viikonloppua, pidä nyt vähän huiliakin !!!

Birgitta kirjoitti...

Kiitokset hyvistä tiskirättilinkeistä. Niistä löytyi monta kokeilemisen arvoista mallia. Pitänee vaan opetella nuo englantilaiset lyhenteet.

katri kirjoitti...

Aivan ihanan näköinen paikka! Ja rohtosuopayritti on yksi minun lempi kukista ihan tuoksunsa vuoksi :)
Jos olet Facebookissa niin lankakauppani löytyy sieltä nimellä Friika, tervetuoa tykkäämään ja kuulemaan uusimmat asiat :)

Annis kirjoitti...

Sirpa, minä nautin täysillä ja totesin, että täytynee käydä joskus ihan ajan kanssa vielä tutustumassa.

Anneli, kyllä sitä tietyt jutut, kuten esimerkiksi mystisesti se kännykän sijainti, unohtuu minulta ihan muutamassa sekunnissa :D Nämä kuitenkin tarttuivat päähän ihan hyvin ja onneksi yksi puutarhapuolen käyneistä oppilaista kierrätti minua iltaa myöten pihalla ja opetti kädestä pitäen kasveja. Onneksi tässä kerkeää muutaman viikon ihan vain vetää henkeä ennen kuin pänttäys jatkuu.

Birgitta, ole hyvä vain. Toivottavasti löytyy mieleisiä. Minulla on itselläni nyt englantilaiset neulomislyhenteet päässä, mutta auta armias jos pitääkin virkata jotakin. Ihan mahdoton homma :D

katri, minä en sitä tuntenut ennen tuota jaksoa, mutta ihastuin toden teolla siihen tuolla. Tuoksu on vain niin ihana!
Ja kiitokset tiedosta, kävin tykkäilemässä heti :)

Anneli kirjoitti...

Jaa a... mitähän sinun mielikuvituksesi, minun tomaatissani näkikään :DD

Tämmöinen tyytymätön ihminen olen, koko kesä lomaa ja kehtaan valittaa kun se loppuu.
Mutta en oikeasti tajua, mihin se kesä taas katosi. Tuntuu niinkuin olisin vaan pari viikkoa lomaillut.

Toivottavsti syksy menee nopeasti, se ei nimittäin ole ollenkaan minun vuodenaikani !!

Onneksi olet vielä nuori ja jaksat vaikkei kunnon lomaa ollutkaan.

Mukavaa viikkoa !!

Annis kirjoitti...

Anneli, mutta on se kyllä sinulla kovalla työllä ansaittua lomaa, tiedän kuitenkin tuon puolen hommat sen verran hyvin, että pitkä loma on ansaittu. Pää tarvitsee sitä tuulettumista. Ja usein silloin kun itse on opiskellut talven, se työ on kuitenkin sen verran erilaista, että se tarjoaa kuitenkin irtioton siitä tavallisesta arjesta eli ei tunnu niin raskaalta, vaikka puuhaakin kesät ja talvet. Ja onhan sitä tosiaan tutkittukin, että pari ekaa viikkoa lomasta menee aina pelkästään siihen, että osaa laskea työajatuksista irti.

No se tomaatti oli vaan kerta kaikkiaan vallattoman näköinen! :D