tiistaina, huhtikuuta 26, 2011

Neitoperhoja ja prinsessoja

Pääsiäisen pyhiä varten pakkasimme kissat koppaan ja karautimme kohti itärajaa. Matka sujui ongelmitta, vaikka olimmekin jännittäneet automatkaa hammasleikkauksesta toipuvan Huiskun takia. Eläinlääkärin mukaan autoilusta ei kuitenkaan pitänyt olla haittaa ja hiljakseen ajellen sekä kissaa tarkkaillen matka taittuikin ilman suurempia ongelmia.

Krookuksia ja neitoperhonen.

Loma koostui lenkkeilystä, nukkumisesta, kirjojen lueskelusta, pihatöistä sekä grillailusta. Ainut harminaihe oli taas kerran se, että vierailtavia paikkoja oli niin monia ja nytkään en ehtinyt nähdä kahta vanhaa ystävääni, kun pelkästään sukulaispaikkojen kiertämiseen vierähti niin paljon aikaa. Muutenkin tuntui, että juoksen taas vain tukka putkella paikasta toiseen ehtimättä näkemään ketään kunnolla. Välillä ihan vilpittömästi toivon, että vanhempieni etäiset suunnitelmat vaihtaa paikkakuntaa eläkepäivien lähestyessä toteutuisivat, jolloin sekä minun että miehekkeen sukulaiset eivät enää olisi samassa kaupungissa. Ehtisi sitten keskittyä vieraillessa kunnolla ihmisiin.

Onneksi oli myös niitä hetkiä, että ennätin istuskella rauhassa vanhempieni kanssa omakotitalon puutarhassa ja nauttia siitä, että olen taas kotona. Ehdin myös parina iltana neuloskella ja valmistella kämmekkäät äidilleni.



Malli: Sirkku Isopahkalan Rinsessasetin kämmekkäät
Lanka: Sandnesgarnin Sisu, keväisen oranssina
Muuta: Älyttömän helppo ja nopea neuloa, yhden leffan aikana ehti jo neuloa ongelmitta yhden kämmekkään

Jurmutuksena kotiseutumatkalta täytyy kertoa, että vuonna 2008 Imatran kaupungin ympäristötoimelle ilmoittamani kangasvuokon kasvupaikka oli näköjään latulaajennuksia tehdessä tuhottu täydellisesti ajelemalla reippaasti traktorilla sen yli muutamaan otteeseen. Laitoin kohtalaisen äkäistä viestiä eteenpäin. Ei voi olla mahdollista, että tiedossa ollessaan Suomen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi noin vain tuhotaan täydellisesti! Etenkin, kun paikka olisi ollut helppo välttää ilman ylimääräisiä kuluja tekemällä latupohjan leventäminen latu-uran toiseen laitaan. Olettaisin, että kaupungin sisällä tieto ei ole kulkenut toimijalta toiselle, mutta se ei voi olla mikään perustelu tällaisessa tapauksessa.

3 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

No onhan ne sukulaiset taas tavattu, vaikka sitten tukkaputkella :)
Totta on tuo, että ei ole kivaa, kun pitää lomalla moneen paikkaan ehtiä.

Tosi nätit kämmekkäät olet äidillesi neulonut.

Oikein mukavaa vappuviikkoa ja vapunaikaa Sinulle !

Lilithea kirjoitti...

Murr, ei saa jyrätä kukkia! Sait nyt minutkin ärripurrittamaan moisen törttöilyn takia. Hmph.

Annis kirjoitti...

Anneli, totta tuokin. Asiaa ei kuitenkaan helpota vielä se, että osa vierailujen kohteista vielä valittaa joka kerta, että sinua ei sitten näe koskaan. Tekisi mieli joskus puuskahtaa, että sopii tulla tuonne 250 km päähän vierailemaan milloin tahansa, ei teitäkään siellä turhan usein näy :D Etenkin jos on normaali viikonloppu, sitä ei kovin monessa paikassa tekisi mieli juosta useamman tunnin ajomatkan jälkeen. On vain väsyneempi reissun jälkeen kuin sitä ennen.
Kiitokset vapputoivotuksista, hyvää vappua myös sinne :)

Lilithea, odotan mielenkiinnolla sitä ympäristötoimen vastausta. Vielä ei ole mitään kuulunut, mutta tosiasia on se, että kyseessä on luonnonsuojelurikos, onhan tuhottu kasvusto ollut luonnonsuojelulain nojalla suojellun lajin. Eniten kuurmottaa se, että kasvupaikka on ihan varmasti ollut tiedossa (tiedän, kun sen itse heille tosiaan ilmoitin) ja silti laajennukset on tehty piittaamatta kangasvuokosta.

Ymmärrän tietyissä tilanteissa, että luontoarvoja ohitetaan (vaikken ratkaisuja aina hyväksykään) kun kaavoitetaan esimerkiksi jotakin yleishyödyllistä laitosta, jolloin katsotaan, että yhteiskunnalle koituvat hyödyt ovat luonnonsuojelullisia haittoja reippaasti suuremmat. Mutta tuossa oli kyse parin metrin levennyksestä, joka olisi täysin ongelmitta voitu toteuttaa leventämällä latupohjaa toisesta laidastaan.