maanantaina, maaliskuuta 14, 2011

Toipilaspäivä

Minä olen maannut ja aivastellut viimeiset pari päivää. Käsi alkaa olla kohtalaisen hyvässä kunnossa, muu kroppa sitten taas ei. Harmitti myös, kun eilen minulle soitettiin ja tarjottiin töitä tälle viikolle ja oli pakko kieltäytyä ainakin tästä päivästä, koska en yksinkertaisesti voi opettaa, jos äänestäni on jäljellä vain rippeet ja purskahdan hallitsemattomaan yskänpuuskaan noin vartin välein. Katsotaan, saivatko suoraan koko viikoksi sijaisen vai menenkö kuitenkin töihin loppuviikoksi.

Olenkin harrastanut paljon lukemista, leffailua sekä pleikkarilla pelaamista, kun paljoa muuhun eivät voimat riitä. Toisin sanoen sohva on ollut kovassa käytössä. Ja onhan minulla tietysti ollut sohvalla sangen eläväistä toipumisseuraa, joka pitää kyllä reippaasti huolen siitä, että jollen ota häntä kainalooni elokuvan ajaksi, en kyllä pääse keskittymään yhtään mihinkään temppukatin pyöriessä vieressä jatkuvasti. Onpahan jotakin huvia minullekin, kun seuraan kissan mystisiä vääntäytymisiä asennosta toiseen.





7 kommenttia:

hillanen kirjoitti...

Kissa on syötävänsuloinen namipörrö! Paranemisia sinulle.

Annis kirjoitti...

hillanne, kissa on tosiaan syötävänsuloinen aina kun se ei a) pureskele nukkuessani varpaitani b) varasta alusvaatteitani/neuleitani/kuumemittareita/kyniä ja vie niitä sängyn alle c) käy ensin vesihanan alla ja tule sitten makaamaan mahdollisimman laaja-alaisesti päälleni tai d) käytä minua kiipeilypuuna vetäen nelivetona ja kynsivoimin itseään reittäni pitkin ylös.

Pakko se on kaiketi tässä torpakoitua jo taudin alta, kun huomenna lupauduin menemään töihin. Onneksi olo on jo siedettävä.

Birgitta kirjoitti...

Vastavierailulla ja mitä löysinkään, aivan ihanan kissan. On hän vaan niin hellyttävän suloinen, ei voisi kuvitella hänen tekevän mitään ilkeyksiä. Sitä Naisen päätä nypläsin ehkä noin pari kuukautta. Olisi kyllä tullut nopeammin valmiiksi, jollen olisi tehnyt välissä pari muuta nypläystyötä. Toinen oli se pääsiäismuna ja toinen oli kortti ystävälle, laitan siitä kuvat tällä viikolla blogiin.

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Pikaista paranemista! :) Onneksi on kissasairaanhoitaja paikalla.

Annis kirjoitti...

Birgitta, tänään kyseistä nuortaherraa sylissä pidellessäni ja kissan tuijottaessa minuun palvoen minäkin olin taipuvainen uskomaan hänen vilpittömyyteensä ja hyvään tahtoonsa. Kunnes löysin vessasta kokonaisen vessapaperirullan, josta oli taiteiltu jonkinlaisia paperiteoksia kynsillä <3

Täytyneekin pitää silmät auki sen kortin varalta, aiemmin jo ihastelin sitä pääsiäismunaa. Harvemmin olen tuohon nypläämiseen törmännyt niin on mukava nähdä, mitä sillä tekniikalla saa aikaiseksi.

Sirpa, kyllä tämä alkaa hissukseen olla voiton puolella, tänään kävin töissäkin pyörimässä. Vähän kyllä edelleen tukkoinen olo ja väsynyt pää, mutta ehkä se tästä hiljakseen. Ja hoitopuoli tosiaan on mitä parhain. Tai ainakin lämpimin maatessaan jalkopäässäni.

Anneli kirjoitti...

Toivottavasti alkaa helpottaa, tuo tauti !!!
Muista kuitenkin ettet mene liian aikaisin töihin. Ne jälkitaudit ne vasta tauteja on :(

Kuule ystäväni... kun sinulla tulee aika, että on enemmän sitä omaa aikaa... !
Niin neuletta vaan käteen ja tekemään. Minulta saat kyllä neuvoja jos niitä tarvitset :D
Paranemishalit täältä, ystävältä !

Annis kirjoitti...

Anneli, tämä on vaan tätä köyhän arkea, silloin on mentävä kun töitä on tarjolla :/ Onneksi sentään ekan päivän jälkeen alkoi helpottaa oireet ja loppuviikko olikin töissä jo ihan mukavaa. Ehkäpä siis paranemistoiveet auttoivat! Veikkaan myös, että aiemmin tänä vuonna sairastettu influenssa suojasi tältä taudilta osittain, samassa paikassa viikonloppunsa viettäneet (ja sieltä samaisen tartunnan saaneet) kaverit sairastivat aivan hurjan rajuna tuon taudin.

Minä kyllä varmaan jotakin apuja saattaisinkin tarvita :D Ehkä ensin koetan löytää jonkin soveliaalta vaikuttavan mallin neuletakille ja sitten katson, miten se työ lähtisi etenemään.