lauantaina, helmikuuta 26, 2011

Petunia

Hirviöviikko huipentui siihen, kun minun piti tehdä vielä yksi hirviö ystävälleni Maijalle, joka juhli olemattomia synttäreitään (=karkauspäivän kirot) eilen. Vielä paria tuntia ennen lähtöä tikuttelin kasaan Petunian käsivarsia, mutta juhlapaikalle kirmatessamme otus oli jo kokonainen.

Maija pitää kasveista ja auringosta. Koska en jaksa samaa hirviötä neuloa edestakaisin, skippasin suosiolla Haroldin ja tein valintaa pitkään vihanneshirviön ja Petunian välillä. Lopulta Petunia voitti sympaattisuudellaan.

"Petunia's favorite place is sitting on the patio on a gloriously sunny day, soaking up rays. She lives for the summer and is particularly fond of eating finger sandwiches and drinking lemonade to celebrate while the sun beams down from the sky.
Petunia has done everything in her power to eliminate stress and make her life as simple as possible so she can spend hours outside just sitting to take advantage of the sun. She also practices her own form of a sun dance by making a new pitcher of lemonade every morning, just so she's prepared in case the sun comes out!"


Lanka: Novitan Miami, jonka ajattelin olevan suloisen väristä ja ihanan pehmoista. Vähänpä tuolloin tiesin.
Malli: Rebecca Danger: The Big Book of Knitted Monsters
Muuta: Mies totesi iloisesti täytettyään otusparan jalat, että Petunialla on sitten selluliittireidet. Itsekin olin vähän hiilenä tuon langan kanssa, minusta siitä tuli jotenkin niin löpröä pintaa, että meinasi hermot mennä täytteiden asettelun kanssa. Ehkä jos langasta tekisi jotakin selkeän kuvioitua pintaa, se voisi toimia. Nyt sain pyörönä neulottaessakin käsialani lainehtimaan ja etenkin sen täytteen asettelu oli sellaista, että itku meinasi päästä, kun koetti saada otusparan täytteet paikoilleen tasaisesti.

Nyt jos vaikka välillä neuloisi jotakin ihan muuta. Alkavat jo myyjäisetkin lähestyä, joten minun olisi syytä vähän paneutua niihinkin juttuihin.

3 kommenttia:

Nzqu kirjoitti...

Söpö on Petuniakin!

Ada kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Annis kirjoitti...

Nzqu, suloisen pehmoinen hänestä ainakin tuli. Kääntöpuolena oli sitten liiallinenkin ryhdittömyys täyttövaiheessa :D Onneksi Maija taisi kuitenkin suosiolla adoptoida raukkaparan.