perjantaina, elokuuta 27, 2010

Kesän ohitus

Sekä gradulainen että matkailullinen minilomani viime viikonloppuna ovat pitäneet minut kiireisinä. Pidimme myös sisarusteni kera kesänlopettajaisjuhlat Lappeenrannassa. Isäntäparina toimikin siis tällä kertaa isoveljeni avokkinsa kera. Itse aloitin juhlatunnelmiin siirtymisen ajamalla viime viikon torstaina ensin 422 kilometriä täältä pohjoisesta itärajalle. Pidin luovaa taukoa isoäitini kotona Joensuussa, mutta jatkoin sitten sinnikkäästi (sekä kakkoskuskista villisti haaveillen) aina Imatralle asti.

Aloitimme kesän hyvästijätöt perjantaina suuntaamalla Lappeenrannan satamasta miniristeilylle Saimaan kanavalle. Kävimme pyörähtämässä ensimmäisen sulun läpi ja palasimme sitten takaisin. Aurinkoiselta Saimaalta jatkoimme sitten sataman vieressä sijaitsevaan hiekkalinnaan, jonka rakentamisesta on ilmeisesti tullut perinne. Tänä vuonna teemana olivat dinosaurukset. Rannalta matka jatkui kaupungille, jossa kulutimme aikaame ja keräsimme nälkää.

Nälkä olikin oleellinen tekijä, sillä suunnitelmissa oli illastaa Lemillä säräpirtti Kippurasarvessa, Suomen ainoassa yhtä ainutta ruokalajia tarjoilevassa ravintolassa. Itse en ollut aiemmin käynyt paikan päällä, joten kokemus oli mielenkiintoinen. Paikka osoittautuikin mitä viehättävimmäksi ja vietimmekin rattoisan illan. Pirtissä ruokaa kannetaan eteen käytännössä loputtomiin, mutta itse olin valmis autoon hilattavaksi jo kolmannen särälautasellisen jälkeen. Seurueemme ennätyslukema taisi olla viisi lautasellista, kun maailmanennätys on kolmetoista. Loppuilta kuluikin sohvalla maaten ja elokuvaa melko lailla raukeana katsoen.


Saimaan kanava ja Mälkiän sulku.


Suomen suurin hiekkalinna sekä dinosaurusteema. Olenko ainut, kehen alempi hirmulisko vetosi äärettömästi?


Tervetuloa villiäkin villimmälle itärajalle, jossa karhutkin koettavat kauppakeskuksiin.


Säräpirtti Kippurasarven idyllinen pihapiiri.



Lauantaina toivuttuamme hieman myöhään venähtäneestä illasta jatkoimme kohti Päikyn vanhempien kotipaikkaa. Siellä päätimme ensimmäiseksi lähteä soutelemaan sekä katsomaan muutaman kilometrin päässä sijaitsevia kalliomaalauksia. Sää oli armollinen ja maisemat huikaisevan kauniita. Kyllä se on todettava, että tuon alueen rantamaisemilla on minulle erityismerkitys. Jylhät kalliot, metsäiset rannat ja kirkkaana väikkyvä vesi.


Eräästä kallionkolosta kuului myös äkäistä säksätystä ja tarkastettuamme asian löytyivät syyllisetkin, kolme karvaturpaa rivissä. Oivan paikan olivat mokomat löytäneet, sillä rako oli niin kapea, ettei sinne mikään peto olisi mahtunut.



Malli: Sananjalka
Lanka: Sukkis, hieman reipas puoli kerää

Sain myös perjantai-iltana väkerrettyä leffan äärellä valmiiksi lahjussukat. Ne valmistuivat hieman viime tingassa, kun ottaa huomioon viikonlopun ohjelman määrän ja sen tosiseikan, että ne oli tarkoitus luovuttaa sunnuntaina. Valmista kuitenkin tuli, joskaan en kerennyt höyryttää näitä kuntoon ennen lahjomista.


Tuukilla ja Päikyllä on nykyisin kaksi kissanpentua, jotka saivatkin koko lailla huomiota viikonloppuna. Tikru, pennuista vanhempi ja kookkaampi, vältteli kameraani, mutta nuorempi toistaiseksi anonyymi katti sen sijaan suostui poseeraamaan. Ainakin toistaiseksi musta kissa kulki lempinimellä Laku.

3 kommenttia:

katri kirjoitti...

Todellakin toi alempi dinosaurus vai liskoko hän nyt onkaan, on aivan ihastuttava :D
Uteliaisuus heräsi ja kysynkin että mitäs se Särä sitten oikein on?
Kauniit sukatkin olet tehnyt, ja pikku kisu on hurmaava :)

Annis kirjoitti...

katri, kiitoksia (ja kissakin kiittäisi varmasti, jos tietäisi).

Särä on perinteisellä reseptillä valmistettua lammasta. Mausteena on pelkästään suolaa ja liha kypsytetään pitkän kaavan mukaan koivuastioissa. Kypsymisaika oli henkilökunnan mukaan kuutisen tuntia. Särä tarjoillaan lemiläisten perunoiden kera ja jestas, se oli kyllä parasta lammasta mitä olen eläessäni syönyt! Suosittelen kokeilemaan, jos sattuu joskus Lemin suunnalle (http://www.sarapirtti.fi/).

katri kirjoitti...

Kiitos tiedosta! Todellakin jos sinne suuntaan joskus pääsen niin on pakko käydä!