keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2010

Testimaa

Kontollani on koota kahdelle ihmiselle yhteinen synttäripaketti, johon olisi tarkoituksena saada kaikenlaista kätevää. Minulla alkaa olla jo yleistasoinen käsitys siitä, mitä pakettiin tahtoisin, mutta osaa jutuista piti ensin testata käytännössä. Tänään päätinkin nipistää pari tuntia koulukiireiltä siihen, että kävisin tuumasta toimeen.


Lisää tuliruusuja. Punaiset, läpivärjätyt kynttilänjämät kuluivat edellisissä keitoksissa, joten tällä kertaa minun oli tyytyminen valkoiseen steariiniin. Lopputulos oli silti kelvollinen ja eivätköhän nämä palakin aivan yhtä hyvät kuin edeltäjänsäkin. Silti harmittaa, niistä punaisista kun tuli mielestäni niin paljon kauniimpia! Näitä olisi pakettiin kuitenkin tarkoituksena pistää, omakotitalon saunaa lämmitellessä näistä on varmasti apua.



Ehdottomasti miellyttävin testikohde eli hasselpähkinää sisältävä tumma dinosaurussuklaa! Kuka voi vastustaa, etenkään kun testattessa on ihan pakko olla samalla kyynärpäitään myöten suklaassa ja maistella lopuksi tuotoksia, jotta voi todeta, ovatko ne kelvollisia? Tahdon testata kyllä myös valkoista suklaata mansikkapaloilla. Ja tummaa suklaata chilillä. Ja ja...


Aiemmat värjäilyt kerittyinä sekä toinen jonkin matkaa neulottuna. Mies risti vihreän kerän kannustavasti myrkkylangaksi, joten sitä piti tietysti sitten testata. Yllättävän tasaisesti tämä lähti sukkaneuloksessa raidoittumaan. Koska lanka on väriltään sen verran räipäkkä, tahdoin jotakin yksinkertaista sitä tasoittamaan. Tästä syystä sukkiin tulee simppeli palmikko toiselle puolelle jalkapöytää, eikä sitten muita ihmeellisyyksiä.

Eihän näistä tosiaan hullukaan ala mitään isompaa pintaa neulomaan levottoman värimaailman takia, mutta tällaisissa pirteissä sukissa menevät kyllä ihan hyvin. Vielä olisi se turkoosi kerimättä, se kun kuivui hitaimmin. Mies ystävällisesti lupasi sen keriä, minulla kun tahtoo vyyhtiä kieputtaessa lähinnä mennä hermot. On se mussukka.

2 kommenttia:

hillanen kirjoitti...

Kiitos kommentista blogissani! Jee, sain taas uuden kivan blogin seurattavakseni :) Ja miusta just tuo vihertävä-rusehtava lanka on aika ihana. Värjääminen on ihanaa, siihen jää helposti koukkuun ;)

Annis kirjoitti...

hillanen, kiitoksia. Koukuttumisesta olen ihan samaa mieltä, vastahan sitä piti viime syksynä kerätä talteen ihan vaan muutama veriseitikki värjäystä varten ja jestas mitä kaikkea minulla onkaan jo kaapit pullollaan odottamassa seuraavaa värjäyskeikkaa :D Nuo tosiaan yllättivät minut näppäryydellään nuo Kool Aidit, värjäys oli tosi mutkatonta.