keskiviikkona, maaliskuuta 17, 2010

Askeleita

Viime päivinä minulla on ollut aivan älytön kiire. Neuloin ne myrkkykarkki-sukat loppuun ja runttasin ne jo kirjeeseenkin. Siskolla on paha flunssa meneillään ja kaikki villasukat tietenkin reikäisinä. Niinpä pistin pakettiin jo aiemmin valmistuneet koiranputket sekä sitten nuo uusimmat sukat. Voipahan sitten tauteilla ainakin lämpimin jaloin.



Olen jo pidemmän aikaa tahtonut tehdä sukat ohuesta sukkalangasta, sillä sille tuntuu malleja olevan niin paljon. Lankana yllä Stepin Easy. Ihastuin sävyyn kovasti näitä Pikkulinnassa hipelöidessäni, joten en voinut olla ottamatta tätä mukaani. Sukat ovat Sirkku Siiskosen Strawberry field -mallin mukaan tehdyt. Pitsikuvio ei näy yhtä selkeänä kuin jalkaan vedettäessä, mutta pidän näistä sukista kovasti. Lanka on ihanan pehmoinen ja malli on kaunis.
Sukan alla näkyy myös osasyy kiireelleni. Olen kahlannut viime päivinä läpi artikkeleita ja niiden kanssa onkin ollut melkoinen työ. Samalla olen tehnyt sitten muita työ- sekä koulujuttuja ja nyt alkaa tuntua, että olen jo aivan pää pyörällä.

Tässä viikolla tuli myös puhetta käsitöistä muutaman ystävän kanssa. Minähän olen siis neulojana aika aloittelija. Ennen viime syyskuuta neulomiskokemukseni rajoittui yläasteella luotuun, parittomaan villasukkaan sekä satunnaisiin pikkutöihin, joista useimmat olivat sanalla sanoen ihan hirveitä. Iso ongelma oli myös käsialani täydellinen vaihtelevuus, joka teki lopputuloksesta aina rujon.

Syyskuussa sitten bongasin jotakin kautta Revontuli-huivin ja totesin, että tuollainen olisi ihana neuloa. Niinpä minun ei auttanut muu kuin opetella neulomaan. Tunnustan, että osasin tuolloin varmuudella vain luoda silmukoida sekä tehdä oikean silmukan. Nurjasta minulla oli mielikuva, mutta tarkastin senkin vielä varuiksi netistä :D Silti kävin ostamassa lankaa, pöyröpuikon ja kävin töihin ohjeen kera. Kyllähän se ensimmäinen neulominen tuntui tuskaisalta välillä. Mutta samalla siinä oppi kaikenlaista. Netistä löytyi myös todella hyvät ohjeet kuvion tai jopa videon kera siihen, miten tehdä erilaiset silmukat tai vaikkapa kantapää sukkaan.

Vähän samalla tapaa olen opetellut aikaisemmin virkkauksen saloja. Minulle on tullut olo, että tuota tahtoisin kokeilla ja sitten olen kokeillut. Yleensä alussa kaikki on enemmän tai vähemmän sekavaa ja teen virheitä, mutta matkalla oppii yleensä paljon. Samalla kun onnistuu saamaan jotakin aikaiseksi, oppii myös luottamaan siihen, että sitä ihan oikeasti oppii uusia juttuja, kun vaan uskaltautuu kokeilemaan ja harjoittelemaan. Tuntuu myös älyttömän kivalta, että miten voi oppia niin paljon kaikkea uutta niin lyhyessäkin ajassa, kun vaan jaksaa paneutua.
"Mitä en osaa nyt, opettelen", joku joskus totesi. Se on minusta ihan hyvä ohjenuora.

Ei kommentteja: