tiistaina, tammikuuta 12, 2010

Rusetteja ja villaa

Seuraavana esittelyvuorossa ovat jälleen lahjasukat. Sain ne valmiiksi noin tunti sitten viikon pakerruksen jälkeen. Minun oli tarkoitus postittaa ne jo viime viikolla, mutten ihan rehellisesti kerennyt neuloa kuin 1,5 sukkaa viime viikon tuoksinoissa. Tänään kuitenkin tein kärkikavennukset viimeiseen yksilöön ja avot, jälleen on yksi sukkapari saateltu maailmaan.


Sukat ovat menossa kiitoslahjaksi tädilleni. Käytin samaa mallia kuin äidillenikin menevissä sukissa, mutta pidensin vartta muutamalla kerroksella niihin verrattuna. Vaihdoin myös vahvistetun kantapään yksinkertaiseksi, koska epäilen, että näitä käytellään pääasiallisesti sisätiloissa viluisten varpaiden lämmittimenä. Tulipahan taas todettua, että käsialani laineilee heti, jos pitää neuloa edestakaisin -neuleena tasaista. Pyörönä kyllä onnistuu.
Lankana taas seiskaveikkaa, malli tosiaan Novitan omia.


Toisen sukan varteen laitoin yleisilmettä piristämään sekä lahjahenkeä luomaan punaisen rusetin. Kyseinen rusetti on siis irrotettavaa mallia eli se on tehty rintakorupohjaan. Rusetin voikin siis ottaa irti ja tuikata jonnekin soveliaampaan paikkaan. Yhden rusetin tein myös magneetiksi jääkaappimme oveen, mutten ottanut siitä erikseen kuvaa. Samasta nauhasta se oli myös pyöritelty.

En muuten vieläkään käsitä sitä valitusta ja voivottelua, mikä kaikkialla maailmassa tuntuu liittyvän villasukkien kantapäihin. Ennen kuin olin sukkia neulonut ainuttakaan paria, uskoin kuvausten perusteella homman olevan jotakin kaksitasolla pirunpeltoon pakkolaskun tekemisen luokkaa noin vaikeusasteeltaan. Neuloin alkuun myös huiveja ja lapasia ihan siinä uskossa, ettei kantapää ja sen salat minulle koskaan avautuisi. Sitten lopulta kädet täristen uskaltauduin kokeilemaan perussukkia ohjeen kera ja totesin, ettei tehtävä ollut lainkaan vaikea selkeitä, kuvallisia ohjeita seuraamalla. Mutta miksi siis netissä ja kaikkialla muuallakin tunnetussa maailmassa kulkee edelleen varma tieto siitä, että tämä on kyllä tavallisten kuolevaisten taitopiirin ulkopuolella? En käsitä.

Minulla olisi vielä pari lahjahommelia, jotka pitäisi lykkiä valmiiksi joutaessani. Pitäisi ensin keksiä, mistä meinasin langat nyhtää moisiin touhuiluihin. Löysin netistä aivan ihanaa liukuvärjättyä villalankaa, mutta onnekkaana hukkasin linkin kyseiselle sivustolle. Hups.

5 kommenttia:

Vanill kirjoitti...

Kiva tuo rusetti-idea, voisi kokeilla joskus vaikka ihan kotioloissa :)

Annis kirjoitti...

Vanill, kiitoksia :) Olen saanut kimmokkeen viime aikoina väännellä noita rusetteja eri kokoluokissa ja erilaisiin pohjiin kiinnitettynä, kuten magneetteina, koruina tai hiuskoristeina. Nyt kun vielä oppisi itse käyttämään niitä laajemmin, ettei tarvitsisi kaikkia lahjoina pois jaella :D

Sarastusta kirjoitti...

Ihanat sukat! Tuo rusetti-idea ei ole aiemmin mieleeni tullutkaan, mut täytyneen joskus kokeilla :)
Niin ja siis vastavierailulle blogiisi eksyin, ja tulen varmaan eksymään toistekkin ;)
Tervetuloa myös uudelleen omaan blogiini vierailemaan.

Annis kirjoitti...

Sarastusta, kiitoksia :) Nuo rusetit ovat kyllä käteviä, etenkin sen jälkeen, kun opin, miten tekemällä niistä tulee tuollaisia täyteläisiä, eikä perinteisiä muotopuolia, joita yleensä teen :D

Lisäilinkin tuon blogisi seurattavien listalle, on jotenkin rentouttavaa tuijotella välillä, mitä ihanuuksia muut ovat saaneet aikaiseksi :)

Dick0369 kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.