sunnuntaina, lokakuuta 25, 2009

Kissallista arkea

Neuloskelin toisenkin pipon, mutta eri värisenä. Sitä en jaksanut kuvailla, koska malli ja kaikki muut ovat pysyneet piposta toiseen samana. Ainut ero on se, että tämä toinen pipo vuoritettiin ohuella fleecella käyttäjän toiveesta. Samoin säärystimiä on nyt vielä yksi pari puikoilla, koska tummanharmaat menninkäisen letit olivat kuitenkin hitusen lyhyt omiin jalkoihini. Nyt onkin siis vaaleammasta harmaasta työn alla tällaisen orangilta raajansa perineen naisen säärystimet. Toinen valmistuikin jo junamatkalla, toisesta on vasta muutama kerros resorin lisäksi neulottuna.

Asunnon paikoittaisesta sysipimeydestä huolimatta siellä on tullut silloin tällöin napsittua kuvia. Erityisesti kissoista, jotka ovat olleet tavattoman seurallisia viime aikoina.

Jestas kun vanhoihin kuviin vertailemalla tajusin joku päivä, että meidän pikkupojasta on tullut aikuinen kissa. Jollei muutoin, niin ainakin turkkinsa puolesta. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun tällaisesta kaulurista ei ollut vielä tietoakaan. Nyt moinen kuitenkin on, vaikka turkin omistaja ei aina tahdo osata sitä itse pitää siistinä. Herra vihaa myös harjaamista, joten meillä on ollut lukuisia rattoisia hetkiä alkavia takkupalloja selvitellessä.
(Taustalta voi bongata ruudulla pyörimästä Persona4- pelin, jota on tullut läimittyä kohtuullisen ahkerasti muiden touhujen lomassa. Kiero yhdistelmä vuoropohjaista mättöä sekä Simsiä. Suosittelen, outo yhdistelmä kolahti ainakin minuun yllättävän hyvin).


Huiskua alkoi myös Pihkan posettaminen kiinnostaa, etenkin kun pöydällä näytti olevan yhtä ja toista mielenkiintoista. Eihän sitä tiedä tässä perikateellisten karvaturrien maailmassa, että jos joku toinen vaikka saisi makupalan tai jotakin sellaista, mitä ei itse ole parhaillaan saamassa? Joten asiahan on luonnollisesti tarkistettava. Tietenkin.

Ei kommentteja: