torstaina, elokuuta 27, 2009

Ihan koska vaan

Minulla ei olisi aikaa mihinkään huolettomaan tai aikaa vievään ylimääräiseen puuhasteluun juuri nyt. Ihan tästä syystä minulla onkin vain äärimmäiset hätäkäsityöt työn alla. Kuten nyt vaikka kolme paria säärystimiä puikoilla. Lisää huovutettuja lapasia. Sekä tietenkin pullopiilot/coolerit/myssyt (you name it).

Ensinnäkin, minä en ihan rehellisesti usko, että kukaan oikeasti käyttää huovasta värkättyjä coolereita alkuperäisessä tarkoituksessa. Minä en ainakaan voi kuvitella mitään vähemmän romanttista kuin märkää villasukkaa muistuttavasta objektista punaviinin siro naukkailu. Kukin tietenkin tyylillään, mutta ovathan moiset toki veikeän näköisiä.

Voin heti alkuun tunnustaa, ettei vesihuovutukseni ole niittäneet koskaan mainetta yhtään missään johtuen eniten ja painokkaimmin siitä seikasta, että ne eivät koskaan onnistu ihan kuten niiden piti onnistua. Aina jostakin villalevyn reunasta kääntyy jokin suikale, joka huopuu sellaiseksi raivostuttavaksi pikkumakkaraksi, joka ei enää kiinnity itse työhön. Nolona sitten huovutuksen lopuksi heiluttelen lopputulosta, joka muistuttaa erehdyttävästi keskivertojamaikalaisen tukkaa.


Tämä on siis koekappale, koska mies tahtoi tietää, voiko näitä ylipäätään huovuttaa itse miten näppärästi. Koekappaleena toimiminen sekä omat ongelmani vesihuovutuksen kanssa vaikuttivat myös siihen, että koekappale on tehty tavalliseen 0,33 litran pulloon viinipullon sijasta, jotta en tuhoaisi työn pieleen mennessä kuin kohtalaisen köntän villaa siihen koko lailla isompaan könttään verrattuna. Minulla ei ollut minkäänlaisia ohjeita työhön, joten improvisoin sitten laajaliikkeisesti. Pinnasta tuli yllättävän siedettävä tavallisiin versioihini nähden.


Pään neulahuovutin erikseen ja kiinnitin sitten vesihuovutettuun kroppaan.


Toiseksi kokeilukseni muodostui sitten sama projekti, mutta neuloen ja koneessa huovuttaen. Tähänkään ei ollut olemassa ohjetta, vaan muistelin täysvillaisen langan huopumisominaisuuksia neulelapasista ja sovelsin niitä sitten eteenpäin. Lankana oli Novitan Puron sävy Iltanuotio, joka kaupassa ihastutti väreillään. Pettymykseni oli suuri, kun kerää kuluttaessa sisältä paljastui epämääräistä oranssia ja sekä karvain pettymykseni aihe eli tuo likaisen keltainen. Lankaa meni aika tarkalleen se yksi kokonainen kerä, yli jäi varmaankin korkeintaan kaksi metriä sitä lankaa. Pullojemma huopui tavallisesti 40 asteen normaalipesussa parin pyyhkeen kanssa pyörien. Lopputulosta täytyi hieman venytellä, jotta se asettuisi nätisti suippoon muotoonsa.

Ei kommentteja: