maanantaina, elokuuta 10, 2009

Helmihäkit

En ole käytännössä väännellyt mitään koruihin liittyvää muutamaan kuukauteen yleisen kiireen sekä rahapulan vuoksi. Kun kuitenkin hommasin viikonloppuna itselleni uuden muistitikun, minun oli vähän niin kuin pakko helmeille taas hetken ajan. Muistitikkuni oli käytännössä identtinen miehekkeeni vastaavan version kanssa, joten lupasin sekoittumisen välttämiseksi tehtailla jonkinlaisen avaimenperän killumaan mustan Kingstonini perään. Koska kaapista löytyi sattumalta kuparilankaa ja koska en ole käyttänyt erästä vanhaa helmihäkin ohjetta aikoihin, päätin askarrella avaimenperän sen avulla.



Koska valaistus ei ollut kaverini, kuvakaan ei ole aivan niin terävä kuin olisin suonut. Häkki kuitenkin luonnistui kohtalaisesti, vaikkei ohjetta ollutkaan enää saatavilla ja kivi sisällä ei ollut pyöreä, kuten alkuperäisessä ohjeessa. Hieman soveltamalla sekä ihanan kepeästi taipuvalla kuparilangalla homma onnistui kuitenkin kohtalaisen kivasti.


Kieputukset vielä hieman lähempää. Valitettavasti avaimenperiä minulla ei ollut kuin hopeoituna. Laihana lohtuna lienee se, että tuokin avaimenperä lienee hopeoitua kuparia, joten sen kuluessa sen väri muuttuu koko ajan lähemmän helmihäkin väriä. Ai miten niin ei lohduta nyt?


Koska häkin värkkäys oli mukavampaa kuin muistin ja koska katsomaani elokuvaa oli tässä vaiheessa työskentelyä jäljellä vielä yli puolet, tein toisenkin. Tämä tosin menee nauhaan riipukseksi. Kivenä on pitsiakaatti (blue lace agate), jota tilasin joskus alennuksesta sellaisina mukavina kimpaleina, joissa ei ole porattua reikää ollenkaan. Koska kuparia on oikeasti helppo työstää pihdeillä, spiraaleista sai kivan latuskaiset vain pihdeillä painelemalla.
Jouduin tunkemaan sormeni kuviin, jotta sain riipuksen pysymään hollillaan.


Vielä kieppaukset ylhäältä päin. Lopputuloksena illalle siis kaksi riipusta sekä Da Vinci koodi vihdoinkin kokonaan katsottuna (Koetin kerran aiemmin kyseistä leffaa, mutta häpeäkseni nukahdin kesken elokuvan).

Ei kommentteja: