keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

Denim blue

Minulla oli suunnitelmana virkkailla itselleni neuletakki käyttäen Novitan Kotiväkeä lankana. Valitettavasti minulla ei ole kuin valkoisena moista kotona, joten en voinut käydä toteuttamaan mielihalujani heti niiden ilmettyä. Sen sijaan tajusin onnellisena, että voisin toki tehtailla mallitilkun tuosta valkoisestakin, samaa lankaahan ne ovat. Hommahan tietenkin levisi käsille kuin ne surullisenkuuluisat eväät konsanaan, joten mallitilkusta tulikin kohtalaisen kookas. Virkkasin sille sitten kaverin energialuentojen ja tilastotieteen aikana, koska olin saanut päähäni ajatuksen virkatusta kassista.

Seuraava etappini oli tietysti keksiä, että virkkuun allehan olisi tosi kiva tunkea jotakin kangasta, jolloin kassi ei muistuttaisi niin paljon sipulipussia kuin alkuperäinen suunnitelma. Tästä pääsen jouhevasti siihen, miten tajusin tarvitsevani sinistä farkkukangasta, sillä päähänpinttymäni mukaan moinen sopisi erityisen kivasti valkoisen virkkauksen alle. Olin jo säntäämässä kangaskauppaan, kun tajusin, että omistan puhkikuluneet farkut, joita en ollut kuitenkaan hennonnut heittää herkkyydenpuuskassani poiskaan (Olen kuluttanut joskus aikaa miltei vartin hyvästellessäni vanhaa polkupyörääni, joten hyödyttömän mutta rakkaan tavaran jemmaaminen on minulle tuttua). Niinpä leikkelin niistä pohjat kassilleni sekä myöskin eräälle tyynyprojektille, joka oli ollut jäissä jo pidemmän aikaa. Farkkuja jäi vielä riittävästi jäljelle, jotta voin hyödyntää niitä jatkossakin.


Päällimmäisenä kassi ja alla aiemmin virkattu tyyny, jolla ei yrityksestä huolimatta ollut sisustyynyä vielä tähän aamuun mennessäni. Valaistus on mallia epämääräinen, sillä kuvia otettaessa eivät valaistusolosuhteet olleet kovinkaan suopeat.


Tässä vielä hieman toisesta kulmasta sama kaksikko. Alla olevasta tyynystä tuli minusta erityisen hauska, koska sisätyynyyn jäi farkkujen saumakohtia näkyville ja ne näyttävät aika veikeiltä tuon perinteisen pitsin kaverina. Laukusta myös pidin kovin. Kunhan nyt vielä löytäisin magneettilukun pitelemään sitä kiinni, jolloin se olisi koko lailla sympaattinen kaveri.

Tämän kaiken tein tänään aamulla ennen kello kymmentä yöpaidassa pyörien ja aamupalaa syömättä. Miksei koskaan vapaapäivänä nukuta puolille päivin, mutta aamusella luennolle rynnätessä aina?


Viime aikoina olen ollut myös erityisen reipas koskien pakastusta, säilömistä sekä kaikkea aiheeseen liittyvää. Minulla on nyt kaapeissa eri tavoin säilöttyjä sieniä sekä pakkanen täynnä marjoja. Viimeisin keikaus oli Varkauden tienoilla, kun huomasimme loputtomilta näyttäviä rämeitä tien molemmin puolin. Pikaisen etsinnän jälkeen parkkipaikka löytyi ja kiskoin jalkaan saappaat. Kaikki mättäät olivat punaisenaan karpaloa, jota saimmekin useamman litran pakkaseen. Suosittelen lämpimästi, näitä kaunokaisia ovat vielä suot täynnä. Puhumattakaan siitä, miten kauniita rahkasammalsuot voivat olla kirkkaankuulaana syyspäivänä.

Ei kommentteja: