lauantaina, toukokuuta 17, 2008

Parveke

Kun muutimme nykyiseen asuntoomme reilu vuosi sitten, oli talvi ja parvekkeelle meno ei tuntunut pienimmässäkään määrin houkuttelevalta ajatukselta. Kevään tullessa kävi myös mielessä, että parvekkeelle voisi tehdä jotakin. Siitä tuli kuitenkin lähinnä erilaisten kasvimaakokeiluiden tyyssija, jonne ihmisiä harvemmin houkutti mennä. Nyt kun edessä on toinen kesäni tässä asunnossa, päätin että käyn vihdoin toimeksi ja koetan saada parvekkeen edes siedettävään kesäkuntoon. Niinpä olen kuluttanut viime ajat intensiivisesti hakemalla mattoja sun muita ihmetyksiä parkekkeelle. Viritelmät eivät ole vieläkään valmiita ja erityisesti ongelmia on aiheuttanut se tosiasia, että parvekkeelle on tullut varastoitua kaikenlaista kätevää ajan saatossa, joka pitäisi nyt saada varastoitua jonnekin miltei yhtä kätevästi.
Parvekekalusteet yllätyksellisesti mallistosta "Opiskelijan kukkarolle sopivat" sekä liikkeestä Halpa. Ne ovat kuitenkin minusta huomattavasti miellyttävämmät kuin ne muoviset versiot, jotka saimme jostakin taas lahjoituksena. Arvostan yli kaiken ihmisten tapaa antaa köyhille, opiskeleville kanssaihmisilleen omaisuuttaan, mutta joskus tuntuu, että osa ajattelee voivansa tällä ihanalla syyllä kipata käytännössä varastoistaan kaiken rikkinäisenkin rojun, jota he eivät ole viitsineet kaatopaikalle omin neuvoin kärrätä. Joten neiti Pöytä ja herrat Tuoli 1 ja 2 ovat kotiutuneet parvekkeelle osaksi arkeamme. Vielä kun saisi tyhjät parvekeruukut poistettua, niin johan lakkaisi elämä maistumasta tillilihalta.

Kävin hakemassa myös orvokeita, neilikan sekä patjarikkoa parvekkeeni kolkkoutta karkottamaan. Orvokeille ei kaikille siunaantunut pikaisesta etsinnästä huolimatta ruukkuja, joten ne ovat toistaiseksi vielä suojaa vailla. Koska minulla on tunnettu ja laaja fiksaatio erilaisiin kynttilälyhtyihin, moisia löytyy parvekkeelta asti. Tunnustan auliisti, että parveke on vielä imuroimatta (Vaikea olisi olla tunnustamatta, koska kuvat kertovat totuuden kuitenkin), joten multaa löytyy edellisten kesien istutusten jäljiltä yhä. Siitäkin huolimatta, että lattia on lakaistu laskujeni mukaan kuutisen kertaa tämän homman aikana. Levyt taustalla ovat estämässä kissoja laajentamasta maailmankuvaansa myös naapurin parveketta koskevaksi.
Kynttilälyhdyt ja liinan hain myös kirpparilta huikeaan yhteishintaan 40 senttiä. Neilikan ruukku taas on vanhoja peruja, jonka joskus decopage-lakalla ja pikkukukilla koristelin. Tajusin itsekin kuvia tiiratessani, että eipä muuten ole ainoa ruukku tällä parvekkeella, jolle olen moisen tempun tehnyt.
Muutamat orvokit myös majoitin sisareltani ylijääneeseen koristelintuhäkkiin. Jos jokin kasvi parvekkeella aikoo selvitä kissojen invaasiosta, ne ovat nämä kaksi neitoa (Paljostako vetoa, että nämä unohdan sitten ihan vaan kastella?). Ruukut ovat S-ketjun myymälöistä ja niiden ideana oli se, että ruukun mukana tulee valkea liitu, jolla voi raapustella ruokottomuuksia ruukkujen kylkiin. "Mitä sinä niihin kirjoitat, potilasnumeron?" sisareni Rni kysyi sarkastisesti ostoksestani kuullessaan. Täytynee pitää nämä siis ihan kiusallaankin hengissä.
Minä en ole tahtonut päästä Gmailiin, Googleen tai minnekään muuallekaan kyseisen sisarussarjan tuotteisiin käsiksi viime vuorokausina. Näin ollen myös blogini on ollut ulottumattomissani. Onko kellään muulla ollut ongelmia vai onko vika vain minun koneessani/yhteydessäni/päässäni?

2 kommenttia:

MouMou kirjoitti...

Ihanan valoisa parveke.:) Tykkäisin myös kukista parvekkeella, mutta jäi hieman traumoja, kun tuuli kaatoi(=tappoi) palmuni.:(

Annis kirjoitti...

MouMou, meillä koettavat kissat tappaa kukkia. Siksi niillä on parvekkeella oma kissanruohokuppikin, jota ne ovat oppineet käyttämään kiitettävän hyvin.
Minulla on myös geneettinen taipumus tappaa omatoimisesti kasveja, saa nähdä ovatko nuo elossa vielä kesän lopuksi :D